Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Jäkälien vaurioituminen kielii heikentyneestä ilmanlaadusta, mutta taustalla voi olla myös ilmastonmuutos

Etelä-Karjalassa on seurattu ilmanlaatua jo 40 vuoden ajan tutkimalla jäkäliä.

Lähikuva männyn rungossa kasvavasta jäkälästä.
Jäkälä reagoi ilman epäpuhtauksiin, joten sitä käytetään ilmanlaadun mittarina. Kuvituskuva. Kuva: Marika Anttonen / Yle
  • Tanja Hannus

Ilmanlaatu on heikentynyt Etelä-Karjalassa.

Asia selviää jäkälistä, joissa on havaittu vaurioitumista ja köyhtymistä.

Ilmanlaatua on seurattu bioindikaattoritutkimuksilla Etelä-Karjalan kunnissa 1980-luvulta lähtien noin 10 vuoden välein. Käytännössä tutkimuksessa seurataan jäkäliä, sillä jäkälät reagoivat herkästi ilman epäpuhtauksiin ja ovat siksi sopivia ilmanlaadun mittareita.

Viime vuoden seurannassa kävi ilmi, että runkojäkälien arvot olivat jossakin määrin heikentyneet edelliseen tutkimusajankohtaan verrattuna. Köyhtyneintä ja vaurioituneinta jäkälälajisto oli Lappeenrannassa ja Imatralla sijaitsevien teollisuuskeskittymisen ympäristöissä ja taajama-alueilla.

Tutkimustulos on kiinnostava, koska ilman epäpuhtauksien päästöt ovat muutoin pidemmällä aikavälillä laskusuunnassa.

Ympäristöasiantuntija Tiina Osmala Eurofins Ahma Oy:stä kertoo, että jäkälien kunnon ja monimuotoisuuden heikkenemisen taustalla voi mahdollisesti olla myös laajempialaisia tekijöitä, kuten ilmastonmuutos.

Etelä-Karjalan ilmanlaatua tutkitaan jäkälien avulla. Ympäristöasiantuntija Tiina Osmala näytti kesällä 2022, miten se tapahtuu.