Puoluejohtajat eivät ole valmiita kieltämään kokonaan nuuskan maahantuontia. Osa puolueiden puheenjohtajista haluaisi jopa sallia nuuskakaupan Suomessa.
Puheenjohtajien päihdekantoja selvitettiin osana Ylen sote- ja hyvinvointiaiheista vaalikyselyä. Kyselyyn vastasivat kaikki viime vaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat.
Selkeän ei-kannan nuuskan maahantuonnin täyskieltoon otti puoluejohtajista seitsemän.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämisryhmä on esittänyt nuuskan, purutupakan ja nenänuuskan matkustajatuonnin täyskieltoa. Tällä hetkellä vastaavia tupakkatuotteita saa tuoda omaa käyttöön enintään kilon vuorokaudessa.
Suomen tupakkalain tavoite on tehdä maasta täysin savuton – ja nikotiiniton. Käytännössä se tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä enää alle 5 prosenttia aikuisista polttaa tupakkaa tai käyttää muita nikotiinituotteita.
Moni puoluejohtajista näkee, että täyskielto lisäisi nuuskan salakuljetusta.
Kantaansa empivä SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin (sd.). Marin näkee, että täyskiellon valvonta olisi vaikeaa. Marin oli puheenjohtajista ainoa, joka näki nuuskan maahantuonnin täyskiellon edes jossain määrin harkitsemisen arvoisena toimena.
– Täyskieltoa voisi olla hankala valvoa, mutta tätäkin voidaan harkita osana keinovalikoimaa, Marin sanoo.
Osa toivoo nuuskakaupan sallimista
Nuuskakaupan sallimista Suomessa väläyttävät vastauksissaan kolme puoluejohtajaa: täyskieltoa vastustavat RKP:n Anna-Maja Henriksson (r.)ja Liike Nytin Hjallis Harkimo (liik.) sekä kantaansa empivä kokoomuksen Petteri Orpo (kok.).
EU kielsi nuuskan myynnin vuonna 1992, mutta teki poikkeuksen Ruotsin kohdalla. Niin sanotun purutupakan myyntiä EU:ssa ei kuitenkaan ole kielletty. Suomen tupakkalaki kuitenkin kieltää purutupakan myynnin.
Kokoomuksen Petteri Orpo (kok.) toivoo nuuskakaupan ja siitä valtion kassaan kilisevien veroeurojen saamista Suomeen.
– Maahantuonnin osalta voitaisiin harkita hyödynnettävän EU:n tupakkadirektiivin mahdollistamaa purutupakkapoikkeusta siten, että vähintäänkin merkittävä osa tällaisten tuotteiden kysynnästä olisi mahdollista täyttää kotimaassa, Orpo esittää.
RKP:n Henriksson (r.) uskoo, että myyntikielto ei ole toiminut toivotulla tavalla. Henrikssonin mukaan Suomen pitäisi vaikuttaa EU:n suuntaan, jotta kielto voitaisiin purkaa.
– Nuuskan käyttö ei ole vähentynyt myyntikiellon aikana. Tämän seurauksena salakuljetus ja pimeä kauppa rehottavat ja verotulot jäävät saamatta. Olisi paljon järkevämpää, että Suomessa voitaisiin verottaa nuuskaa, hän sanoo.
Täyskieltoa ei kannata myöskään tyypillisesti tiukkaa päihdelinjaa puoltavien kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
– Nykykäytäntö on riittävä. Täydellinen maahantuontikielto todennäköisesti kiihdyttäisi salakuljetusta entisestään.
Sari Essayah, puheenjohtaja, KD
Huumeiden käyttöhuonekokeilun toteuttaminen jakoi mielipiteitä
Puoluejohtajilta kysyttiin myös, toteuttaisivatko he huumeiden käyttöhuonekokeilun jo ensi vaalikaudella.
Siinä missä yksikään puoluejohtajista ei ainakaan varauksetta puoltanut nuuskan maahantuonnin täyskieltoa, käyttöhuonekokeilun toteuttamista koskevassa kysymyksessä rivit jakautuivat.
Toteuttamista puoltivat SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n puheenjohtajat.
Jako kokeilua puoltaviin ja sitä vastustaviin mukailee suurilta osin nykyisen eduskunnan hallitus–oppositio-jakoa.
Hallituspuolueiden puheenjohtajista ainoastaan keskustan Annika Saarikko (kesk.) ei toteuttaisi kokeilua.
– Huumausaineita koskevaa sääntelyä ei pidä keventää, sillä se voisi antaa väärän signaalin huumeiden käytön vaikutuksista ja haitoista.
Annika Saarikko, puheenjohtaja, Kesk.
Perusuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) on Saarikon kanssa samoilla linjoilla.
– Tilat antaisivat vääränlaista signaalia huumeiden käytön hyväksyttävyydestä ilman vaikuttavuutta käyttäjien määrään tai huumekuolemiin. Oleellista olisi panostaa resursseja hoitoon ohjaamiseen matalalla kynnyksellä.
Myöskään Liike Nytin ja kristillisdemokraattien puheenjohtajat eivät toteuttaisi kokeilua.
Puoluejohtajista ainoastaan kokoomuksen Orpo ei osannut kertoa kantaansa.
Kannattajat: Päihdepolitiikassa siirryttävä rangaistuksista haittojen ehkäisyyn
Kokeilun kannattajat perustelevat näkemystään muun muassa sillä, että valvotut käyttötilat voisivat madaltaa huumeiden käyttäjien kynnystä hakeutua hoitoon.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.) näkee, että näyttö puoltaa käyttöhuonekokeilua. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on suositellut kokeilun toteuttamista.
– Painopistettä tulisi siirtää rankaisemisesta kohti ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista. Huumeiden käyttöön tulee puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin, Ohisalo sanoo.
Vasemmistoliiton Li Andersson (vas.) uskoo, että käyttöhuoneilla voitaisiin ehkäistä huumekuolemia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa kuoli huumeisiin 287 ihmistä. Luku on mittaushistorian korkein.
– Huumeiden käytöstä johtuvia kuolemia on estettävä helpottamalla korvaushoitoon pääsyä sekä mahdollistamalla ainetunnistuspalvelu ja turvallisemman huumeidenkäytön mahdollisuus, esimerkiksi käyttöhuoneissa, Andersson esittää.
Huumeiden käyttöhuoneiden perustaminen jakaa myös suomalaisia. A-klinikkasäätiön torstaina julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 40 prosenttia vastaajista olisi valmis hyväksymään valvotun huumeiden käyttötilan perustamisen omaan kotikuntaansa. Yleisellä tasolla käyttöhuonekokeilua kannatti 45 prosenttia vastaajista. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaansa.
Ostaisitko sinä lähikaupasta nuuskaa? Entä hyväksyisitkö huumeiden käyttöhuoneen perustamisen omaan kotikuntaasi?
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 19. maaliskuuta kello 23.00:een saakka.