Palveluksensa aloittaneiden varusmiesten kunto on laskenut merkittävästi. 1970- ja -80-lukujen taitteessa palvelukseen saapuneet juoksivat Cooperin testissä keskimäärin 2 760 metriä. Viime vuonna keskiarvo jäi 2 376 metriin eli lähes yhden täyden ratakierroksen verran. Erityisesti heikkokuntoisten osuus on kasvanut.
Neljä vuosikymmentä sitten alle viisi prosenttia varusmiehistä jäi Cooperin testissä alle 2 200 metriin. Nyt niin käy joka kolmannelle. 3 000 metrin ylittäneiden joukko on huvennut viidesosaan parhaista vuosista.
Palveluksensa aloittaneiden varusmiesten kuntotilastoja on seurattu 12 minuutin juoksutestin osalta vuodesta 1975 ja lihaskunnon osalta vuodesta 1982.
Koululaisten kunto ei lupaa hyvää
Lihaskunnon testitulokset eivät nekään luo mairittelevaa kuvaa nuorten kunnosta. Parempaa ei ole luvassa tulevaisuudessakaan, jos katsoo Opetushallituksen viides- ja kahdeksasluokkalaisille järjestämiä Move!-testejä, huomauttaa Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, majuri Lasse Torpo.
Vaikka varusmiesten keskimääräinen kunto on mennyt alaspäin, varusmiesten palvelusta ei sen vuoksi kevennetä, vakuuttaa Torpo.
– Lisääntynyt rasitus otetaan huomioon alun palveluksessa niin, ettei heti ensimmäisillä viikoilla lähdetä raskaille marsseille. Kuntoa lähdetään kuitenkin nousujohteisesti kasvattamaan. Tutkimukset osoittavat, että varusmiespalveluksen aikana kunto nousee.
Torpo huomauttaa, että kutsunnoissa tuleville varusmiehille korostetaan ravinnon, unen ja liikunnan merkitystä ja sitä, että hyvä kunto tulee liikunnallisesta elämäntavasta, ei taikatempuilla.
– Tavoitteena on herättää kiinnostus omaan itseensä, kunnon ja terveyden ylläpitämiseen. Liikunnan lisääminen auttaa vastaanottamaan sitä rasitusta, mikä varusmiespalveluksessa väistämättä tulee vastaan.
Liikkeelle pehmeällä startilla
Panssariprikaatin liikuntakasvatusupseeri, kapteeni Mika Hakala kehottaa aloittamaan kunnon kohotuksen pehmeästi. Kestävyysharjoittelussa voi startata pyöräilemällä, uimalla tai kävellen.
– Niistä voi siirtyä pikkuhiljaa hölkkään ja juoksuun. Lihaskuntoliikkeissä keskivartalon tuki on tärkein, sillä saadaan kroppa pysymään kunnossa. Sen jälkeen ylävartalotreeniä, jotta jaksat nostaa varusteita. Jalkojen harjoittelua tarvitaan, että pysytään pystyssä ja jaksat nousta aina ylös, opastaa Hakala.
Hakala on huomannut, että inttiaikana varusmiesten kunto paranee vaihtelevasti. Eniten se paranee heikkokuntoisimmilla, koska heille tulee joka päivä säännöllistä liikettä. Kaikkein kovakuntoisimmilla kilpaurheilijoilla, jotka siviilissä ovat harjoitelleet kaksi kertaa päivässä, se voi jopa hieman laskea.
Jalkojen päällä ollaan paljon
Tammikuussa Panssariprikaatissa palveluksensa aloittaneet autosotamies Jami Mäkelä ja panssarihuoltomies Tuomo Penttinen sanovat, että rasitus kohdistuu varsinkin jalkoihin. Jalkojen päällä ollaan usein aamusta iltaan. Kumpikin on harrastanut harrastusliikuntaa, mutta ilman isompia tavoitteita.
– Puoli vuotta ennen intin alkua aloitin lenkillä käymisen ja valmistamaan jalkoja pienellä hölkällä. Kun aloittaa tarpeeksi ajoissa, sitä ehtii kaikenlaista tekemään kehon parantamiseksi. Lankutus on hyvä passiivinen liike keskivartalon harjoitteluun ja punnerrukset tosi hyviä ylävartalolle, Jami Mäkelä vinkkaa.
Tuomo Penttinen myöntää, ettei inttiä varten tullut harjoiteltua mitään erityistä, vaikka urheilutaustaa olikin entuudestaan.
– Jossain tilanteessa paremmasta kunnosta olisi ollut hyötyä, mutta aika hyvin tähän mennessä olen pärjännyt kaikessa. Täällä kunto kehittyy, kun tekee asioita ja varmaan täältä lähtee paremmassa kunnossa kuin tänne tullessa, Penttinen arvelee.
Aiheesta voi keskustella 17.3. kello 23 asti.
Korjattu 18.3.2023 klo 11.15 autosotamies Mäkelän etunimi Jamiksi.