Lappajärveltä on löytynyt ristiretkiaikainen linturiipus.
Seinäjoen museoilta korua kuvaillaan merkittäväksi arkeologiseksi löydöksi.
Koru löytyi Lappajärven Pentinniemessä sijainneelta lehmilaitumelta jo 1960-luvulla.
Se kuitenkin pysyi vuosikymmenet löytäjänsä hallussa, kunnes se tammikuussa luovutettiin museolle.
– Lappajärvellä Nykälänniemessä oli viime vuonna arkeologiryhmä tekemässä tutkimuksia. Esineen löytäjä sattui heidän kanssaan jutuille ja hänelle vinkattiin, että kannattaa olla Seinäjoen museoon yhteydessä, valaisee Seinäjoen museoiden arkeologi Janne Rantanen.
Rantanen aprikoi, että joku tuntuma löytäjällä on ilmeisesti esineen merkityksellisyydestä ollut, sillä se oli säilytetty vuosikymmeniä hyvässä tallessa.
– Olin todella yllättynyt, kun sain korun käsiini. Ja tietysti olin tosi innoissani, että voiko olla totta että löytyy näin harvinainen esine, Rantanen sanoo.
Vain yksi läheinen vastine, tunnettu Uhtuan riipus
Lappajärveltä löydetty linturiipus kuvaa siipensä laskostanutta koppeloa, tyyliltään se on plastinen. Riipuksen seitsemän reikää ovat puuttuvia linnunjalkaheloja varten.
Koru on kupariseosta eli kupari on päämetallina.
Arkeologi Janne Rantanen epäilee, että seoksessa voi olla mukana esimerkiksi lyijyä.
Mistä voi tietää, että koru on aito?
– Maalöydöissä on yleensä tietty patina, joka syntyy vain ajan kuluessa. Tämä esine on myös niin harvinainen tyypiltään, että sille ei käytännössä ole esikuvia, Rantanen sanoo.
Ainoa tunnettu vastine on tunnettu Uhtuan linturiipus, joka edustaa karjalaisvaikutteista ristiretkiajan permalaista esinekulttuuria. Sekin päätyi Kansallismuseon kokoelmiin vasta vuosikymmeniä löytymisensä jälkeen.
Rantanen toteaa, että Kalevalakoru on tehnyt riipuksesta muinaiskorun ennallistuksen nimellä Uhtuan sotka.
– Tämä on niin hieno esimerkki muinaisesta käsityötaidosta, että olisi hienoa jos joku tekisi tästäkin vastaavan.
Molemmat riipukset ovat nähtävästi olleet osa naisen korustoa, kuten muutkin myöhäisrautakautiset linturiipukset. Ne on valmistettu 1000–1200 vuotta jälkeen ajanlaskun alun.
Löytö valaisee Järviseudun asutushistoriaa myöhäisrautakaudella
Rantanen huomauttaa, että linturiipus on tieteellisestikin merkittävä, sillä Etelä-Pohjanmaan Järviseudun asutushistoriaa valaiseva arkeologinen aineisto on erityisen niukkaa juuri myöhäisrautakauden osalta.
Lappajärven linturiipus ja muutama vuosi sitten Alajärveltä löytynyt ristiretkiaikainen, karjalaistyylisen emännänpuukon kahva voidaan tulkita todisteiksi alueella olleesta kiinteästä asutuksesta.
Myöhäisrautakauteen ajoittuvia, säilyneitä asuin- tai hautapaikkoja ei Järviseudulta toistaiseksi tunneta.
Janne Rantanen on toimittanut lintukorun Museovirastolle, jossa se liitetään osaksi kansallista arkeologista esinekokoelmaa.
Juttua muokattu 17.3. Aikaisemmin löytynyt muinaisriipus on nimeltään Uhtuan linturiipus ja Kalevalakorun siitä tekemä ennallistus nimeltään Uhtuan sotka.