Romanien syrjintä on edelleen vakava asia, johon on puututtava äänekkäämmin, sanovat Ylen haastattelemat eduskuntapuolueiden edustajat.
Muusikko, kulttuurialan ammattilainen ja kulttuurisen moninaisuuden läänintaiteilijanakin toiminut Mertsi Lindgren pyysi eduskuntapuolueiden puoluejohtoa Ylen Romano mirits -radio-ohjelman vaalihaastatteluihin. Keskustelujen ytimessä oli Suomen romanit ja heitä läheisesti koskevat asiat.
Haastatteluista selviää, kuinka hankalia romanien kohtaamat ongelmat ovat myös poliitikkojen näkökulmasta.
Kaikille työharjoittelupaikka
Romaninuoret saattavat olla luokkansa ainoita, jotka eivät löydä tet-paikkaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Romako-hanke teetti marraskuussa 2022 kyselyn, jossa tutkittiin suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten asenteita yhdenvertaisesta rekrytoinnista ja työnantajapoolista.
Tutkimuksen mukaan vain alle puolet ajattelee, että romanitaustaisilla on hyvät tai melkein yhtä hyvät mahdollisuudet työllistyä kuin muilla.
Pekka Haavisto (vihr.), Li Andersson (vas.), Kristiina Kokko (kok.), Mika Niikko (ps.), Eva Biaudet (rkp.) ja Sari Essayah (kd.) nostavat esiin anonyymin rekrytoinnin konkreettisena ehdotuksena korjata tilannetta.
– Se pitäisi ottaa käyttöön vähintäänkin julkisella sektorilla. On esitetty, ettei se ratkaise kaikkia ongelmia, mutta nyt on pyrittävä siihen, että tehdään mahdollisimman paljon ja samaan aikaan keksitään uusia ratkaisuja, vasemmistoliiton Andersson sanoo.
Kokoomuksen Kokko on samoilla linjoilla.
– Ainakin työnhaun alkuvaiheessa pitää päästä eteenpäin ilman, että omaa nimeä tai etnistä taustaa kerrotaan sen tarkemmin. Etenkin julkisella sektorilla olisi mahdollisuus olla edelläkävijänä tässä.
Vihreiden Pekka Haavisto varmistaisi romaninuorten työharjoittelupaikkojen saannin, samoin SDP:n Hussein al-Taee.
– Romaneita syrjitään ensimmäisen kerran työpaikoilla jo 15-vuotiaana. Se aiheuttaa selkärangassa sellaisen reaktion, että minä en ole tervetullut tähän yhteiskuntaan ja olen kakkosluokan kansalainen. Pidetään huoli siitä, että 15-vuotias romani pääsee harjoitteluun 100 prosentin varmuudella, al-Taee sanoo.
Syrjintä pahentaa myös työvoimapulaa, keskustan Riikka Pirkkalainen muistuttaa.
– Työvoimatilanne on pahentunut niin nopeasti, että pääsisimme toivottavasti siihen tilanteeseen, jossa kaikki taustasta riippumatta toivotettaisiin tervetulleiksi työelämään. Voisimme yhdessä yrittää tehdä tässä asiassa asennemuutosta, Pirkkalainen sanoo.
Kokoomuksen Kristiina Kokko muistuttaa myös koulutukseen pääsystä.
– Kaikkien suomalaisten nuorten ja aikuistenkin olisi tärkeää saada suoritettua toisen asteen tutkinto. Se on jo usein avain valoisampaan tulevaisuuteen. Olemme myös huolestuneita siitä, että korkeakoulutuksessa on monia ryhmiä hyvin aliedustettuina.
Lapsikin joutuu todistamaan syrjintää
Perus- ja ihmisoikeuksia valvovan ja edistävän viranomaisen eli yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan romanien syrjintä on Suomessa vakava ihmisoikeusongelma. Suomi saa syrjinnästä jopa moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta elimiltä.
Myös romanilapset kohtaavat edelleen syrjintää ja jopa rasismia. Lapsiasianvaltuutetun toimiston tekemän selvityksen mukaan syrjintä on toistuvaa, eikä aikuisilla useinkaan ole keinoja tukea lapsia syrjintätilanteissa tai lopettaa sitä koulussa tai vapaa-ajalla.
RKP:n Eva Biaudet on huomannut, miten paljon syrjintä vaikuttaa: Aikuinen voi selittää syrjinnän itselleen ja kestää tilanteen, mutta on todella julmaa, että lapset joutuvat todistamaan, miten heidän vanhempiaan kohdellaan.
– Ajattelen, että myös se tapa, miten me puhumme täällä eduskunnassa ulkomaalaisista, erilaisista uskonnoista ja niin edelleen, vaikuttaa myös siihen, miten tavalliset ihmiset kohtelevat toisiaan päivittäisessä kanssakäymisessään. Syrjimättömyyttä pitää vaalia, ja se on täällä kasvatustyö, jossa meidän pitäisi olla parempia esimerkkejä.
Syrjintää ei salli yksikään puolue
Haastattelut tehnyt Mertsi Lindgren kysyi sosiaalisessa mediassa, mitä hänen kannattaisi kysyä puolueiden edustajilta. Moni oli kiinnostunut kuulemaan siitä, mitä puolue tekisi syrjinnälle, jossa romanit esimerkiksi käännytetään ravintoloiden ovilta heidän taustansa vuoksi.
Kaikki haastateltavat pitävät tilannetta vakavana ongelmana, jota ei saa jättää ilman huomiota. Kaikkien puolueiden edustajat toivovat, että syrjintää kokevat veisivät asian eteenpäin esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai poliisille.
– Näitä esimerkkejä tulee valitettavasti tulee koko ajan, mutta kyllähän se oikea reaktio on, että nämä asiat otetaan julkisesti esille ja kerrotaan, jos esimerkiksi jokin kauppaketju toimii tällä tavalla. En voi hyväksyä syrjintää tai rasismia ketään kohtaan, myöskään romaniväestöä, Pekka Haavisto sanoo.
Tapausten käsittely viranomaistasolla auttaa myös päättäjiä näkemään tilanteen.
– Jos emme saa tilastoja rikosilmoituksista, emme pysty tekemään järkeviä päätöksiä, vaan ajattelemme, että ongelma ei ole niin suuri. Sitten, kun meillä on satoja ja satoja rikosilmoituksia syrjinnästä, voimme ryhtyä uusiin toimiin, al-Taee sanoo.
Li Andersson toivoo, että kaikki myös tietäisivät, miten syrjintää kohdatessaan on toimittava ja kenen puoleen voi kääntyä. Tapauksen selvittäminen viranomaistasolla on yksittäiselle ihmiselle raskas prosessi, mutta se voi auttaa myös muita.
– On todella tärkeää nostaa esille ja puhua konkreettisista syrjintätapauksista, koska asioiden tekeminen näkyväksi on keino muuttaa ihmisten asenteita. Mitä enemmän asioista puhutaan, sitä enemmän ihmiset tulevat tietoiseksi siitä, miten ei voi toimia ja mikä on syrjivää.
Mika Niikon (ps.) mielestä lainsäädäntö on mennyt hyvään suuntaan.
– Syrjintää harjoittava toimijahan syyllistyy mahdollisesti vaikka rasismiin, ja näistä toimista on jaettu tuomioitakin. Lähtökohta on se, että se syrjityksi tullut on itse aloitteellinen. Myös sosiaalisen median luoma paine on tuonut esimerkiksi yritykselle sen ymmärryksen, että asenteisiin on puututtava. Kehitystä on tapahtunut, mutta poliitikkojen on pidettävä asiasta myös ääntä, Niikko sanoo.
Mitä romanikielen katoamiselle voi tehdä?
Yhdeksästä eduskuntapuolueesta neljä mainitsee Suomen romanit erikseen jossakin puolueen ohjelmista. Vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja RKP tahtovat ohjelmissaan erikseen turvata romanikulttuurin ja -kielen aseman Suomessa.
Erityisesti romanikielen katoaminen huolestuttaa näitä puolueita. Nuorin romanisukupolvi ei välttämättä osaa sanaakaan sitä kieltä, jota heidän isovanhempansa puhuvat.
– On ilmeisesti tutkimustuloksiakin siitä, että romanilapset ja -nuoret olisivat todella kiinnostuneita oppimaan oman etnisen taustan kulttuuria ja kieltä, ja tätä pitäisi tietenkin pystyä tukemaan niin opettajien kuin opiskelijoiden näkökulmasta, Riikka Pirkkalainen (kesk.) sanoo.
Kieltä on hyvin hankala opiskella ohjatusti, sillä opetusta ei ole tarjolla.
Sari Essayah ja Pekka Haavisto toivovat romanilapsille mahdollisuutta oppia omaa kieltään jo varhaiskasvatuksessa kielipesässä, jossa puhutaan vain romanikieltä. Kielikylvyn lisäksi Essayah suosittelisi esimerkiksi kielikerhoja, samoin SDP:n Hussein al-Taee.
Harry Harkimo (liik.) toivoo, että romanit toisivat ongelmiaan enemmän esiin myös suoraan poliitikoille. Harkimo kertoo, että romanit tulevat mielellään juttelemaan hänelle, mutta esimerkiksi romanikielen asema tai syrjintä eivät ole puheenaiheena.
– Tässä on se ongelma, että kukaan romani ei ole tullut kertomaan minulle, mikä heidän kielensä ongelma on ja mitä asiassa pitäisi selvittää.
Romanikielen opetuksen ongelmaksi on muodostumassa se, että kieltä osaavat vanhenevat ja heidän määränsä vähenee jatkuvasti.
Li Andersson kuuluttaa kuntien, julkisen vallan ja romaniyhteisöjen yhteistyötä siinä, että kieltä opettamaan sopivat henkilöt löydetään ja heidän osaamistaan hyödynnetään. Romanikieli ja -kulttuuri tarvitsisivat myös enemmän näkyvyyttä.
– Yleinen tietoisuuden lisääminen, ei vain kielestä vaan myös kulttuurista, ja näkyväksi tekeminen on tärkeää, koska se on myös keino lisätä ihmisten tietoisuutta ja rikkoa ennakkoluuloja, Andersson kertoo.
Näkyvyys ja kiinnostus romaneja kohtaan voisi jopa auttaa kielen elvyttämisessä. Helsingin yliopistossa voi opiskella romanikieltä ja -kulttuuria kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelmassa. Sari Essayah pitää tärkeänä sitä, että ne, jotka eivät tule romanitaustasta, pystyvät perehtymään romanikieleen ja opettamaan sitä.
– Samalla tavalla meille opettavat saamen kieltä ihmiset, joiden tausta ei ole saamelainen, Essayah sanoo.
Millaisia terveisiä puolueiden edustajat lähettävät romaneille? Millaisia kohtaamisia heillä on ollut romanien kanssa? Kuuntele kaikki Romano mirits -ohjelman vaalisarjan haastattelut Yle Areenasta.