Väki pakkautuu Suomessa edelleen suuriin kaupunkeihin ja niiden liepeille, eikä tätä kehitystä pysäyttämään ole näköpiirissä mitään. Näin sanoo aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n neuvonantajana työskentelevä Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro.
Tätä ei kääntänyt edes korona-aika, vaikka etätyöt ja monipaikkainen työ ja esimerkiksi Lapin väkiluvun kääntyminen nousuun pääsikin otsikoihin.
– Jos aika ennen koronakriisiä oli vahvaa kaupungistumisen ja keskittymisen aikaa, niin sanoisin, että nyt ollaan menossa kaupunkiseutuistumisen aikaan, Aro luonnehtii.
Tästä esimerkiksi käy vaikkapa muuttoliiketilastojen kärjessä porskuttava Tampereen seutu. Tampere on keskuskaupunkina Suomen vetovoimaisin paikka, mutta listalla korkealla ovat viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tilastojen perusteella myös Nokia ja Pirkkala.
Kaikkein vetovoimaisimmat kunnat maan sisäisessä muuttoliikkeessä ovat Tampereen jälkeen Espoo, Turku, Oulu ja Kuopio. Helsingistä maan sisäinen muuttovirta kävi viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana poispäin.
Alla olevassa visassa voit testata, kuinka hyvin tunnet Suomen kaupungit ja osaatko asettaa ne väkiluvun suhteen oikeaan järjestykseen. Juttu jatkuu testin jälkeen.
Pehmeä elinvoima on vetovoimaa
Muuttovoittokaupunkeihin vetävät työ- ja opiskelumahdollisuuksien lisäksi nyt jatkuvasti enemmän myös niin sanotut pehmeät elinvoimatekijät, sanoo Timo Aro.
– Se tarkoittaa kaikkea sitä, mikä on koulutuksen ja työn ulkopuolella kiinnostavaa ja houkuttelevaa. Tapahtumia, elämyksiä, vapaa-aikaan, kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä palveluita, ravintolatarjontaa, Aro luettelee.
Muuttoliikkeen – kuntien välisen muuton ja maahanmuuton – lisäksi kuntien väestönkehitykseen vaikuttaa syntyvyys ja kuolleisuus. Sen merkitys on Aron mukaan tosin koko ajan vähäisempi.
– Tällä hetkellä vain 35 kuntaa on luonnollisessa väestönlisäyksessä plussan puolella. Jopa perinteisesti lasten ja nuorten maakunnaksi mielletyn Pohjois-Pohjanmaan luonnollinen väestönlisäys painui miinukselle vuonna 2022.
Muuttoliikkeen merkitystä korostaa sekin, että se on alueiden kehityksen kannalta polarisoivaa: muuttajat ovat usein nuoria tai nuorehkoja, työsskäyviä ja koulutettuja.
Kuntien välistä kisaa muuttoliikkeessä hidastaa se, että laskevan syntyvyyden vuoksi muuttajia on vähemmän ja vähemmän. Tärkeäksi muuttujaksi aluekehityksessä nouseekin Aron mukaan jatkossa yhä enemmän maahanmuutto ja maahanmuuttajien jatkomuutot Suomessa.
Maan sisäinen liikkuvuus on iso asia
Maaliskuusta 2022 helmikuuhun 2023 vain parikymmentä kuntaa oli sellaisia, joissa maahanmuutto oli negatiivinen. Osassa kaupungeista maan sisäinen muuttoliike vie väkeä poispäin, mutta maahanmuutto kääntää muuttoliikkeen plussalle.
Erityisesti maahanmuuttajissa kaikkein vetovoimaisten kaupunkiseutujen imu on voimakasta ja väki keskittyy pääkaupunkiseutu-Turku-Tampere -kolmioon. Oulu on Aron mukaan tästä hyvä esimerkki: vetovoimaa on, mutta pitovoima on heikompi.
– Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna Oulussa on todella vähän ulkomaalaisia ja vieraskielisiä. Oulu kärsii näiden vieraskielisten jatkomuutosta Suomessa, eli se porukka valuu pois alueelta, Aro sanoo.
Kuntien väestönkehityksen kannalta oleellista tulevina vuosina onkin Aron mielestä se, miten maahanmuuttajat onnistutaan kotouttamaan ja sitouttamaan muuallakin kuin Etelä-Suomen ”pizzakolmiossa”.
– Jos heitä ei onnistuta kotouttamaan tai pitämään siellä omassa kunnassa, niin se on vähän hölmöläisen hommaa. Hirveän paljon puhutaan nettomaahanmuuttosta, mutta se mikä on kokonaan jäänyt tarkastelematta on se, onko meillä jatkuvuutta.
29.3. kello 8.47 Korjattu visailun neljättä kysymystä: Suomen laajin kaupunki on Rovaniemi, yli 8000 neliökilometriä.
30.3. kello 16.03 Korjattu Timo Aron titteli ja muuttoliiketilastojen aikaikkuna: tilastot kattavat ajan maaliskuusta 2022 helmikuuhun 2023.