Ajonopeuksia valvovat tolppakamerat eli peltipoliisit saattavat jo lähivuosina räpsäyttää maksulapun useasta muustakin ajorikkeestä.
Poliisi on vakavasti selvitellyt mahdollisuutta virittää peltipoliisista todellinen moniosaaja: ylinopeuksien ohella se valvoisi ajoa liian lähellä sekä turvavyön ja kännykän käyttöä ajaessa.
– Olemme kokeilleet kahden ajoneuvon välisen etäisyyden toteamista kameralla ja kyllä nykyinen laitteisto pystyy tunnistamaan, jos ajoneuvo ajaa hyvin lähellä toista, kertoo poliisitarkasta Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.
Ihalaisen mukaan kokeilut on tehty ja käyttöönotto on harkinnassa, mutta ongelmia piisaa vielä ratkottavaksi.
– Liian lähellä ajo pitäisi saada mitattua riittävän pitkältä, satojen metrien matkalta, että se olisi reilua valvontaa. Ettei käy niin, että jos vaikka toinen vaihtaa juuri ajokaistaa eteesi ja sitten oletkin hetken aikaa liian lähellä edelläajavaa, Ihalainen tähdentää.
– Tämä täytyy miettiä huolellisesti, ettei ruveta sakottamaan ikään kuin aiheetta. Toki perässä ajavalla on aina vastuu riittävästä etäisyydestä edelläajavaan, Ihalainen muistuttaa.
Ihalaisen mukaan kiireisempää olisikin saada peltipoliisi valvomaan turvavyön ja kännykän käyttöä ajaessa.
– Näin on, koska peräänajoja ei nykyisin tapahdu paljon ja etäisyydet edelläajavaan ovat parantuneet. Emme ole kokeneet tätä niin suureksi ongelmaksi.
Sen sijaan kännykänkäyttö ja turvavyöttä ajelu ovat aivan eri luokan turvallisuusriskejä. Ihalaisen mukaan kännykän käyttö on aika yleistä ajaessa ja ehdottomasti yleisempää kuin ilman turvavyötä ajelu.
– Se on erittäin suuri riski liikenteessä. Kun kännyynhän ei vain puhuta, vaan tekstataan, ollaan somessa ja tehdään kaikkea muuta!
– On välillä aivan uskomatonta, miten käyttäydytään. On todella suuri riski joutua onnettomuuteen, kun tehdään kaikkea muuta kuin ajetaan.
Messuilla on jo sopivia sovelluksia
Poliisin tavoitteena on saada kännykän käyttö ja turvavyöttä ajelu automaattivalvonnan hoidettavaksi. Ihalaisen mukaan he ovatkin jo kyselleet valmistajilta käypäisiä sovelluksia.
– Messuilla näitä on jo ollut esillä, mutta oikein valmista järjestelmää ei ole ollut vielä kenelläkään. Vuoden, parin kuluttua meillä on jo valmiita järjestelmiä, Ihalainen uskoo.
Suomen nykyinen lainsäädäntö hankaloittaa kuitenkin tällaisen käyttöönottoa kasvokuvavaatimuksen takia.
– Tolpassa pitäisi olla oikeastaan useita kameroita. Toinen ottaisi ylhäältäpäin ja toinen kasvokuvan. Tulevaisuudessa tämä varmasti onnistuu, Ihalainen sanoo.
Monet nopeusvalvontatolpat ovat pimeänä
Uusi tieliikennelaki tuli kesäkuussa 2020. Samaan aikaan käyttöönotettu uusi tietojärjestelmä sotki välittömästi automaattisen nopeusvalvonnan maksulappujen käsittelyn.
Maksut viivästyivät rajusti ja poliisi oli pakotettu pimentämään tolppia ja nostamaan tolppakameroiden välähdyskynnystä reippaasti normaalista, jotta maksulappuvuori mataloitui.
Vielä viime vuonna välähdyskynnys oli laajasti sakkorajalla (21 km/h), mutta nyt kamerat välähtelevät Ihalaisen mukaan jo normaalisti 7 kilometrin ylinopeudesta ylöspäin.
Ylinopeuslappujen käsittely on Ihalaisen mukaan edelleen selvästi hitaampaa kuin vanhan tietojärjestelmän aikaan, joten suman välttämiseksi tolppia pidetään paikoin pimeänä, etenkin hiljaisilla tieosuuksilla. Onnettomusherkillä paikoilla kamerat pidetään hereillä.
Tästä kaikesta on kuitenkin osin seurannut, että ylinopeusrangaistusten määrät ovat edelleen kaukana "vanhan lain" luvuista, vaikka kameroiden ja tolppien määrät ovat nousseet miltei joka vuosi. Nyt tolppia on 1200 ja kameroita noin 300.
Ihalainen sälyttää ansiota myös autoilijoille. Ylinopeudet ovat oikeasti vähentyneet.
– Myös polttoaineiden hinnankorotus on tehnyt oman osansa. Se varmaan onkin suurinta liikenneturvallisuustyötä: ihmiset ajavat rauhallisemmin. Se näkyy meidänkin tilastoissa.
Pakuilla kiire
Mutta poikkeus vahvistaa säännön. Ihalainen on havainnut uuden kaahaajaryhmän ylinopeuksissa:
– Pakettiautojen nopeudet näyttävät nousevan. Varsinkin aamu- ja työpaikkaliikenteessä näkee paljon, että ajavat aika kovilla nopeuksilla. Töihin on kiire. Se on uusi ilmiö.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 2.4. kello 23 saakka.