Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Oikomishoidon professori suomii hyvinvointialueita, joilla lapset jumiutuivat jonoihin raudat suussa: “Tarkoittikin pahoinvointia”

Monet hyvinvointialueet irtisanoivat vuodenvaihteessa oikomishoitoihin liittyviä ostosopimuksia. Osa lapsista jäi ilman oikomishoitojen hammaslääkärikäyntejä ympäri Suomea.

Oikomishoidon professori Timo Peltomäki kertoo videolla, millaisia oikomiskojeita nykyisin käytetään.
  • Anna Ronkainen

Lasten hampaiden oikomishoidot junnaavat paikoin pahasti. Hoitoon pääsy heikentyi entisestään monissa kunnissa hyvinvointialueille siirtymisen jälkeen alkuvuoden aikana.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa on kuntia, joissa lapsille ei ole pystytty tarjoamaan oikomishoitoihin liittyviä hammaslääkäriaikoja koko alkuvuoden aikana. Vaikein tilanne on Leppävirralla ja Ylä-Savossa.

Oikomishoitoja tehdään Suomessa noin 30 prosentille lapsista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lasten oikomishoitojen määristä ei kuitenkaan ole kansallista seurantaa.

Kiuruvetisen Nordströmin perheen pian 11 vuotta täyttävän Emma-tyttären olisi pitänyt päästä tarkastuskäynnille hammaslääkäriin jo viime vuoden puolella. Aika on kuitenkin siirtynyt useita kertoja.

– Ainakin kaksi kertaa on nyt tullut viesti, että käynti on peruttu. Tällä hetkellä meillä ei ole tietoa seuraavasta ajasta, Emman äiti Anne Nordström harmittelee.

Keskustelua lasten hampaiden oikomishoidoista on käyty kiivaasti esimerkiksi yläsavolaisissa Facebook-ryhmissä.

Joukossa on lapsia, jotka odottavat raudat suussa seuraavaa hammaslääkärikäyntiä ja osa lapsista ei ole saanut kutsua arviointikäynnille kuten Emma Nordström.

– Meillä ei ole tietoa, onko oikomishoitoja tulossa vai ei. Olisi tärkeää hoitaa, jos tarvetta on. Epätietoisuus huolettaa, Anne Nordström huokaa.

Hammaslääkäri tutkii ja mittailee lapsen hampaita.
Lasten hampaiden oikomishoidoilla on monia terveysvaikutuksia tulevaisuudessa. Oikomishoitoja tehdään noin 30 prosentille lapsista. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Professori: hyvinvointialueesta tullut monelle pahoinvointia

Useilla hyvinvointialueilla on tällä hetkellä kuntia, joissa lasten hampaiden oikomishoidot eivät juuri etene. Tämä johtuu siitä, että hyvinvointialueet irtisanoivat vuoden vaihteessa oikomishoitoihin liittyviä ostosopimuksia.

Aikaisemmin oikomishoidon erikoishammaslääkärit neuvoivat ja opastivat peruskoulutettuja hammaslääkäreitä paikallisissa terveyskeskuksissa.

– Nyt siellä on lapsia, joilla on raudat suussa eikä kukaan ohjaa hoidoissa. Uusia potilaita ei voida ottaa, koska ei ole sitä konsultoivaa oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, oikomishoidon professori Timo Peltomäki Itä-Suomen yliopistosta kuvailee.

Peltomäki pitää tilannetta järjettömänä. Hänen mukaansa hyvinvointialueilla on tehty päätöksiä, joiden seurauksia ei ole ymmärretty.

– Hyvinvointialue on tarkoittanut pahoinvointia monelle oikomishoidossa olevalle, Peltomäki toteaa.

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri ja professori Timo Peltomäki esittelee suun sisään tulevaa oikomiskojetta.
Oikomishoidon professori Timo Peltomäki pitää tärkeänä, että nyt saataisiin aikoja sellaisille lapsille, joilla oikomishoidot ovat jo alkaneet. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelta kerrotaan, että ostosopimukset irtisanottiin, koska hyvinvointialueiden työntekijät eivät voi myydä palveluaan omalle työnantajalleen.

– Tämä oli tiedossa jo viime vuonna, mutta meni loppuvuoteen ennen kuin tilanne realisoitui kaikille. Olemme yrittäneet siitä asti selvittää, miten oikomishoidot saadaan järjestettyä, sotekeskuspalvelujen palveluyksikköjohtaja Ritva Vitri vakuuttaa.

Vitrin mukaan oikomishoidossa olevilla lapsilla on ollut kuitenkin hoitosuunnitelmat pitkälle ennen hyvinvointialueelle siirtymistä. Alkuvuoden aikana seurantakäyntien tarkastuksia ovat tehneet esimerkiksi suuhygienistit.

– Kaikilla ei toki ole ollut suunnitelmaa eikä uusia potilaita ole pystytty jonoista ottamaan.

Akuuttiin tilanteeseen on Vitrin mukaan tiedossa helpotusta jo huhtikuussa. Nykyiset oikojalääkärit joko jalkautuvat joihinkin kuntiin tai hoitavat potilaita omalta työpisteeltään käsin. Esimerkiksi Ylä-Savoon ei näillä näkymin oikomishoitoa ole lähelle tarjolla.

Lisäksi hyvinvointialueen aluehallitukselle esitetään, että Pohjois-Savoon perustetaan kaksi kokonaan uutta oikomishoidon erikoishammaslääkärin virkaa. Ne sijoittuisivat Kuopioon ja Iisalmeen.

Pula erikoishammaslääkäreistä näkyy koko maassa

Lasten hampaiden oikomishoitojen tilanne oli laajasti hankala jo ennen kuin hyvinvointialueet aloittivat, sillä oikomishoitoihin erikoistuneita hammaslääkäreitä on Suomessa liian vähän. Hankalin tilanne on Pohjois-Savon lisäksi Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylihammaslääkäri Ulla Harjunmaa kertoo, että pulaa on julkisella puolella myös perushammaslääkäreistä ja suuhygienisteistä.

– Tämä on vaikuttanut kaikkialla hoitoon pääsyyn, Harjunmaa tiivistää.

Oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä tarvitaan lisää hyvinvointialueille ja esimerkiksi Pohjois-Savossa suunnitteilla on koulutuksen lisääminen tulevaisuudessa.

Oikomiskojeita pöydän päällä.
Hampaiden oikomiskojeet eivät ole kalliita. Oikomishoidoissa palkkamenot ovat suurin kustannuserä. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Joillain hyvinvointialueilla lasten pääsy oikomishoitoihin on vaikeutunut alkuvuoden aikana siitä syystä, että alueilla on siirrytty noudattamaan tiukemmin kansallisia hoitokäytäntöjä. Näin on esimerkiksi Kainuussa.

Lasten hampaiden oikomishoidoilla voidaan estää esimerkiksi hammastapaturmien syntymistä ja ennaltaehkäistä uniapnean kehittymistä aikuisena. Tietyt purentavirheet altistavat purentaelimistön toimintahäiriöillle sekä niska- ja hartiaseudun päänsärkyvaivoille.

– Emme voi myöskään unohtaa sitä, että hampaiden ulkonäkö on monille merkityksellistä psyykkisen kehityksen kannalta. On tärkeä asia, miltä se hymy näyttää, Peltomäki muistuttaa.

Aiheesta voi keskustella 6.4.2023 klo 23 saakka.