Edessä piti olla maailman valloitus. Teknologiayhtiö Uroksen ensimmäinen toimitusjohtaja Tommi Uhari visioi Ylelle elokuussa 2013, että oululainen yritys leviää kaikkialle maailmassa.
– Pohjois-Amerikan jälkeen meillä alkaa olla pohjoinen pallonpuolisko hallussa. Siitä lähdetään sitten etelään päin, Uhari sanoi Ylelle haastattelussa vuosikymmen sitten.
Odotukset olivat kovat, ja hetken näyttikin siltä, että Uros olisi yksi suomalaisen teknologia-alan suurimmista yrityksistä. Kupla poksahti lopulta alkuvuonna 2022, kun yhtiö asetettiin konkurssiin. Nyt johtoa on syytteessä talousrikoksista.
Kohuyhtiön taustoja on käsitelty julkisuudessa monet kerrat, mutta osa sen tarinasta on edelleen hämärän peitossa.
Miltä yritys näytti sisältäpäin ja mitkä kysymykset kaipaavat edelleen vastausta lähes kaksi vuotta konkurssin jälkeen? Siitä kerromme tässä jutussa.
Lukuja ihmeteltiin Uroksen kahvihuoneessakin
Ennen kuin Uroksen ongelmat tulivat julkisuteen, yhtiö hämmästytti huikealla liikevaihdollaan ja kansainvälisestikin poikkeuksellisella kasvunopeudellaan.
Yhtiön liikevaihto oli vielä vuonna 2016 reilut 40 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2018 jo 1,3 miljardia euroa. Vuoden 2019 yhtiön tilinpäätöksen mukaan liikevaihto olisi ollut jo 2,65 miljardia euroa, mikä olisi tehnyt Uroksesta Suomen toiseksi suurimman it-yrityksen Telian jälkeen.
Vuoden 2019 tilinpäätöstä ei kuitenkaan tilintarkastaja suostunut vahvistamaan. Se oli ensimmäinen selkeä merkki ongelmista julkisuuteen.
Tietoa Uroksen sisältä on ollut vaikea saada, sillä yhtiön omistaja Jyrki Hallikainen tai muutkaan johtohenkilöt eivät ole suostuneet kommentoimaan Uroksen tilannetta enää pitkiin aikoihin.
Tavoittelimme häntä haastatteluun myös tätä juttua varten, mutta tuloksetta.
Videolta voit katsoa, miten Uros oy:n tarinan kehittymisestä on uutisoitu.
Yle etsi tätä juttua varten lukuisia entisiä työntekijöitä haastateltavaksi. Vain kaksi suostui kertomaan kokemuksiaan Uroksesta edes nimettömänä.
Valtavia summia ihmeteltiin Ylen haastattelujen perusteella myös Uroksen työntekijöiden keskuudessa.
– Kyllähän sitä liikevaihtoa ihmeteltiin kahvihuoneessa jonkin verran. Mutta palkka tuli tilille, työt meni hyvin ja oli mukavaa, joten ei siitä kuitenkaan enempää osannut kysellä, usean vuoden ajan yrityksessä työskennellyt henkilö kertoo.
Katsoin talouslukuja ja mietin, miten ne ovat niin hurjia.
– Katsoin talouslukuja ja mietin, miten ne ovat niin hurjia. Se vaikutti ihmeelliseltä, vuosia yrityksessä työskennellyt sanoo.
Vuoden 2021 alussa hurjiin lukuihin havahtui myös media. Tuolloin Yle selvitti, että Uroksen hypetettyä liikevaihtoa selittää se, että siihen lasketaan mukaan sen omia palveluita monin kerroin arvokkaammat muilta ostetut laitteet, jotka kulkevat yhtiön läpi.
Kirjanpitoon liittyvät erikoisuudet luovat kuvaa yhtiöstä, joka halusi näyttäytyä todellista kokoaan suurempana.
Työntekijä kuuli ongelmista mediasta
Toinen Ylen haastattelemista entisistä työntekijöistä kertoo, että työntekijöiden epäilykset ongelmista heräsivät, kun maksamattomat laskut alkoivat kasaantua. Hänen mukaansa työntekijöiden kesken ihmeteltiin sitä, miksi laskuja ei makseta.
Toinen kertoo monien saaneen tietää yhtiön ongelmista vasta median kautta.
Toinen entinen työntekijä toteaa, että yrityksen loppuajan tapahtumat ovat hänelle edelleen osin mysteeri.
– Minulle ei ole vielä oikeasti selvinnyt, mitä tapahtui ja mitä Jyrki Hallikainen tavoitteli.
He kertovat, että työntekijöille kaikki näytti olevan hyvin pitkän aikaa: uusia työntekijöitä palkattiin säännöllisesti, toiminta kehittyi ja kasvoi.
Työntekijöiden mukaan Uros oli sen nousuaikaan haluttu työpaikka, joka tiettävästi maksoi myös verrattain hyvää palkkaa. Ylen haastattelemat entiset työntekijät kehuvat työpaikan ilmapiiriä ja kollegoja päteviksi ammattilaisiksi.
Tällä hetkellä Uroksen parissa työskentelee pesänhoitaja Sami Uoti. Hän pitää Uroksen perustajan Jyrki Hallikaisen toimintaa poikkeuksellisena.
Velkojat vaativat yli 35 miljoonaa
Uotin tehtävänä on haalia varallisuutta Uroksen konkurssipesään, jotta velkojille voitaisiin maksaa edes jotain.
Tilanne ei näytä hyvältä: lähes sata velkojaa on vaatinut Urokselta yhteensä yli 35,6 miljoonan euron edestä saataviaan. Konkurssipesä puolestaan on käytännössä varaton.
Rahaa konkurssipesään toivottiin Kiinasta. Uroksen hongkongilaisen tytäryhtiön kirjanpidon mukaan kiinalainen yhtiö olisi heille velkaa satoja miljoonia euroja. Kiinalainen matkapuhelinvalmistaja on kiistänyt vaateet.
Saatavien oikeellisuutta yritettiin selvittää ulkopuolisen rahoittajan kanssa, mutta tämä vetäytyi hiljattain pois. Nyt näyttää siltä, että saatavat katoavat olemattomiin, jos niitä koskaan olikaan.
Viimeisin käänne vyyhdissä nähtiin, kun käräjäoikeus määräsi Uroksen perustajan Jyrki Hallikaisen ja entisen toimitusjohtajan Jerry Raatikaisen omaisuutta vakuustakavarikkoon lähes 132 miljoonan euron arvosta.
Takavarikkoa vaati keskusrikospoliisi. Hallikaista ja Raatikaista epäillään törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja velkojansuosinnasta.
Rikosilmoituksen teki Uoti.
Tytäryhtiöt myytiin alihintaan
Raskain rikosepäily liittyy Uroksen ja konsernin emoyhtiön välisiin kauppoihin. Uotin arvion mukaan Uros myi kaksi luxemburgilaista tytäryhtiötään räikeään alihintaan emoyhtiölle vuonna 2020.
Uoti vaati kauppoja peruttavaksi. Käräjäoikeudelle jätetyn kanteen mukaan kaupoilla siirrettiin Uroksen omaisuutta pois velkojien ulottuvilta.
Uotin mukaan tytäryhtiöt ovat olleet Uroksen liiketoiminnan kannalta hyvin tärkeitä; ne omistivat muun muassa patenttioikeuksia ja kaupallisia sopimuksia, joita on ollut tarkoitus käyttää liiketoiminnassa.
Tytäryhtiöillä oli kauppojen toteuttamisen aikaan taseessaan varoja yhteensä yli 320 miljoonaa euroa. Kauppahinta oli yhteensä 25 000 euroa.
Siis 12 500 euroa per yhtiö.
– Aika helppo ja nopea tulkinta on se, että kauppahinta on ollut alihintanen, Uoti sanoo.
Käräjäoikeus määräsi kaupat peruttavaksi lokakuun alussa. Myös KRP epäilee, että kauppa oli alihintainen.
Selvittelyhalut ovat vähissä
Syytteet törkeästä avustuspetoksesta on nyt nostettu ja oikeudessa selviää, onko rikoksiin syyllistytty. Muiden rikosepäilyjen osalta tutkinta jatkuu.
Yhtiön hallituksessa istuneilta henkilöiltä, Hallikainen mukaan lukien, vaaditaan nyt vahingonkorvauksia osakeyhtiölain nojalla. Osakeyhtiön hallituksella on velvollisuus toimia yhtiön edun mukaisesti.
Uroksen tapauksessa näin ole Uotin mukaan tapahtunut.
– Jos on ollut syytä tehdä rikosilmoitus, niin silloin pesän hallinto myös tutkii, onko johdon toiminnassa siviilivastuuperusteita. Tämä selvitys täytyy tehdä valmiiksi tämän vuoden aikana, koska osakeyhtiölain mukainen kannemääräaika päättyy vuoden lopussa.
Ensimmäinen ongelma on ollut se, että yhtiön päättäjillä ei ole juuri haluja osallistua asioiden selvittelyyn.
Kirjeitse lähetettyä vahingonkorvausvaatimusta on kommentoinut vain yksi henkilö ja pääomistajaan Jyrki Hallikaiseen on ollut prosessin aikana vaikea saada yhteyttä.
Tällainen on Uotin mukaan hyvin poikkeuksellista. Yleensä velallisen edustaja auttaa pesänhoitajaa, koska on myös hänen intressissään pyrkiä selvittämään asiat nopeasti.
– Tässä tapauksessa tämä puoli on ollut valitettavan vähäistä.
Uoti kertoo, että tällä hetkellä Hallikaiseen on yhteys.
Toinenkin poikkeuksellinen asia konkurssipesän selvittelyssä on Uotin mukaan tullut ilmi: se, miten paljon valtaa Hallikaisella on Uroksessa ollut.
– Tämä kokonaisuus on ilmeisesti ollut hyvin pitkälti Hallikaisen määräysvallassa. Julkistettuun liikevaihtoon nähden yhdellä ihmisellä on ollut poikkeuksellisen paljon tietoa.
Kansainväliset konkurssiselvittelyt yleistyvät
Konkurssimenettely on ollut pitkä ja selvitystyötä on tehty paljon. Uotin mukaan Uros on tyyppiesimerkki siitä, mihin isommat konkurssimenettelyt Suomessa ovat menossa.
Yritysten kansainvälinen toiminta yleistyy, mikä tarkoittaa, että jatkossa joudutaan selvittämään eri valtioissa tapahtuvaa toimintaa ja niiden lainsäädäntöä. Ja siihen tarvitaan rahaa.
– Nyt meillä on onneksi sellainen tilanne, että on valistuneita velkojia, jotka ovat ottaneet tiettyjä asioita vastattavakseen tapauksen yleisen merkittävyyden vuoksi. Jos näitä velkojia ei olisi, selvitystyötä ei olisi voitu tehdä.
Uoti on asiasta huolissaan.
– On vaara, että tällaisessa tapauksessa konkurssipesät jäävät varojen puutteen takia selvittämättä. Tulisi miettiä myös sitä, tulisiko valtion kuluvastuun kattamista laajentaa myös niihin tilanteisiin, jossa selvitystä täytyy tehdä ulkomailla.