Suomalaiset ovat luopuneet koronavarotoimista – kasvomaskeja ei käytä enää juuri kukaan

Tuoreen kansalaiskyselyn mukaan suomalaiset ovat jo lähes kokonaan hylänneet maskit ja turvavälit. THL on viimeksi maaliskuussa päivittänyt ohjeitaan siitä, miten koronainfektioon pitää suhtautua.

Kysyimme turkulaisilta, miten he suojautuvat koronalta nyt.
  • Markku Sandell

Harvoin enää näkee maskiin sonnustautuneita kansalaisia, vaikka noin vuosi sitten hengityssuojan käyttö oli normaalia arkea.

Tilastokeskus toteuttaa Valtioneuvoston toimeksiannosta kyselyä, joka selvittää kansalaisten näkemyksiä ajankohtaisista aiheista. Tuoreimmassa kyselyssä suomalaisilta kysyttiin muun muassa heidän suhtautumistaan koronavirusinfektioon ja epidemian hillitsemiseksi annettuihin toimintaohjeisiin.

Kyselyn tulokset vahvistavat arkihavainnon: koronainfektio on monen ajatuksissa siirretty tavanomaisten tautien joukkoon.

Turun torilla ei maskeja juuri näy. Torilla liikkunut Timo Tapio vitsailee, että korona-aikana piti olla kolmen metrin välein ja nyt on palattu normaaliin neljän metrin etäisyyteen ihmisten kesken.

Moni Kansalaispulssiin vastannut allekirjoittaa kuitenkin edelleen tarpeen turvavälien noudattamisesta tietyissä tilanteissa.

Korona-aika tuntui kaukaiselta ja taakse jääneeltä, vaikka erityisesti moni vanhempi ihminen varmasti muistaa koronarajoituksien ikävän eristysjakson, jolloin pysyteltiin kotona ja ihmiskontaktit olivat minimissä.

Nyt luotetaan rokotusten antamaan suojaan.

THL päivitti maaliskuun viimeisenä päivänä ohjetta, joka koskee koronavirustartuntojen torjuntaa pitkäaikaishoidon ja -hoivan toimintayksiköissä. Päivitetyssä ohjeessa annetaan suosituksia, joissa keskitytään käsi- ja yskimishygieniaan ja halutaan estää henkilökunnan tulo töihin sairaana.

Hyvinvointialueen tulisi tiedottaa yksiköitä alueellisesta epidemiatilanteesta. Kirurgista suu-nenäsuojusta suositellaan käytettäväksi asukkaiden suojaamiseksi aikoina, jolloin COVID-19-tartuntoja esiintyy alueella runsaasti.

Tavallisen kansalaisen toivotaan sairastavan koronainfektionsa kotona. THL:n Terveysturvaajat-osaston johtaja Otto Helve pitää lisäksi hyvää käsihygieniaa edelleen tärkeänä. Koronainfektioon suhtaudutaan kuitenkin samoin kuin mihin tahansa muihin infektiotauteihin.

Otto Helve katsoo kameraan aulatiloissa.
Koronavirusta kiertää edelleen yhteiskunnassa, kertoo THL:N Otto Helve. Kuva: Mårten Lampén / Yle

THL suosittelee varovaisuutta kodin ulkopuolella liikuttaessa, jos sairastaa hengitystieinfektiota: voit halutessasi käyttää maskia ja pitää mahdollisuuksien mukaan etäisyyttä etenkin julkisissa sisätiloissa ja liikennevälineissä.

Koronavirus ei ole kadonnut mihinkään. Suomen koronatartuntamäärät heilahtelevat hieman ylös ja alas, mutta tilanne on varsin tasainen.

– Korona kyllä kiertää yhteiskunnassa, mutta tapausmääriä ei enää seurata aiempaan tapaan, Otto Helve toteaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan koronatartuntoja on edelleen satoja viikoittain ympäri maata.

– Laajamittaista testausta ei enää ole ollut vähään aikaan, mutta riskiryhmäläisen on mahdollista testauttaa itsensä ja kannattaa ottaa tarvittavat rokotukset, Helve sanoo.

Helve haluaisi, että koronapandemian vaikutuksista tehtäisiin laaja-alainen selvitys. Nyt on keskitytty siihen, miten terveydenhuolto selviytyi kriisiajasta.

Turun torilla Kirsti Salonen lykki rollaattoriaan hissukseen Aurakadun vartta ylämäkeen.

– Suren lapsia ja koululaisia. Minulla on kauhea murhe heistä, joutuivat ihan turhaan kärsimään.

Kuuntele Yle Areenasta:

Seuraava pandemia tulee takuulla, sillä joku kulkutauti on aina iskenyt muutaman kymmenen vuoden välein