Ruotsille tukea Suomelta Naton ulkoministerikokouksessa – ulkoministeri Haavisto sanoi, että sodan olosuhteissa Nato-prosessi tuntui pitkältä

Kristi Raik: Nato tuo turvaa, mutta Venäjä yrittää edelleen vaikuttaa Suomeen

Avaa kuvien katselu

Yle haastatteli Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijaa Kristi Raikia Suomen tuoreen Nato-jäsenyyden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Raik on Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja kansainvälisessä puolustustutkimuskeskuksessa.

– Ei-sotilaallista vaikuttamistoimintaa Venäjä harjoittaa kaikkiin länsimaihin. On enemmän kyberhyökkäyksiä, yrityksiä häiritä vaaliprosesseja ja propagandaa, sanoo Raik.

Raikin mukaan sen kanssa pitää osata toimia.

– Uskoisin, että Suomi ja Viro ovat aika vastustuskykyisiä vaikuttamisyrityksiä vastaan.

– Välillä on Suomen keskustelussa luotu pelkoja, että Suomeen tulisi yhtäkkiä jotakin Nato-tukikohtia tai aseistusta. Mitään ei tule, jos Suomi ei sitä itse toivo. Ja jos toivookin, niin silloinkin pitää tehdä töitä sen eteen, että saa Naton läsnäoloa jäsenmaahan, muistuttaa Raik.

Lue täältä koko juttu, jossa Kristi Raik vastaa kuuteen Nato-kysymykseen

Antti Tauriainen, Jarmo Nuotio

Yle Kajaani

Suurlähettiläs: Nato tuo turvaa myös arktisille alueille – ”selkeä sotilaallinen jännite olemassa”

Avaa kuvien katselu

Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén pitää Suomen Nato-jäsenyyttä erittäin tärkeänä arktisen alueen turvallisuudelle.

– Luulen että Suomen Nato-jäsenyys Ruotsin ja Norjan kanssa tulee merkitsemään sitä, että tulevaisuudessa Natolla on selkeämpi kuva arktisen alueen turvallisuudesta.

Vilénin mukaan arktinen alue on aikaisemmin pyrkinyt pysyttelemään konfliktien ulkopuolella.

– Jatkossa arktisella alueella on selkeä sotilaallinen jännite olemassa, kun Venäjä rakentaa koko ajan sotilaallista kapasiteettia lisää.

Sodan myötä myötä Barents-yhteistyö Venäjän kanssa lopetettiin.

– Näissä olosuhteissa on vaikea kuvitella, että voisimme palata Barents-yhteistyöhön Venäjän kanssa.

Vilén korostaa entistä tiiviimmän yhteistyön merkitystä muiden Pohjoismaiden kanssa Arktisessa neuvostossa ja Barentsin neuvostossa.

Lue koko juttu täältä

Taina Nuutinen-Kallio, Pirkko Kukko-Liedes

Yle Lappi

Yhdysvaltain ulkoministeri Blinken: siteet Suomeen tiiviit, mutta tiivistyvät lisää

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken vastasi Ylen EU-kirjeenvaihtajan, Rikhard Husun kysymykseen siitä, miten Suomi vahvistaa sotilasliittoa ja miten se mahdollisesti vaikuttaa Suomen ja Yhdysvaltain kahdenvälinen puolustusyhteistyöhön.

– Kahdenväliset suhteet ovat jo nyt poikkeuksellisen vahvat, mutta uskon, että Suomen jäsenyys liittoumassa voi ainoastaan vahvistaa niitä, siinä missä Suomen suhteita muihinkin Naton jäsenmaihin, sanoi Blinken.

Hänen mukaansa Suomi tuo liittoumaan hyvin voimakkaan sotilaallisen kapasiteettinsa ja demokratiansa.

– Suomi ja liittouma ovat työskennelleet läheisesti vuosia. Jäsenyys tekee nyt tavallaan viralliseksi sen, mitä on ollut olemassa jo pitkään, sanoi Blinken.

Myös se, että EU-jäsenmaista yhä suurempi osa on myös sotilasliiton jäseniä, tiivistää yhteistyötä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä ja mahdollistaa tehokkaamman toiminnan erilaisten haasteiden suhteen.

Yhdysvaltain ulkoministeri: Suomen Nato-jäsenyys tekee sotilasliitosta vahvemman

Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kehui tiistaina historialliseksi, koska Suomi otettiin sotilasliiton 31. jäsenmaaksi.

– Jäsenyys tekee Suomesta turvallisemman ja Natosta vahvemman.

Hän korosti myös Ruotsin olevan valmis jäseneksi.

Blinkenin mukaan jäsenmaiden puolustusbudjettien nosto kahteen prosenttiin BKT:stä on tärkeää.

– On kriittisen tärkeää, että meillä on varaa täydentää asevarastojamme, lisätä joukkojemme valmiutta ja vastata joukkojen tarpeisiin eri Naton operaatioissa, pysyäksemme 21. vuosisadan haasteiden vauhdissa mukana, sanoi Blinken.

Blinken kehui myös Venäjän vastaista ja Ukrainaa tukevaa yhteistyötä. Yhdysvallat ilmoitti tiistaina 35. sotilastarvikepaketistaan Ukrainalle.

Pekka Haavisto: Vetosin Turkkiin Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta

Avaa kuvien katselu

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi vedonneensa Turkin ulkoministeriin Mevlüt Çavuşoğluun, jotta Ruotsi voitaisiin hyväksyä Natoon ennen Vilnan huippukokousta heinäkuussa.

Haaviston mukaan Ruotsi on jo Naton kumppanuudessa kiinni monilla tavoin. Puolustussuunnittelu on kuitenkin vaikeaa ilman Ruotsia, joka luo Suomenkin puolustukseen syvyyttä.

Haavisto sanoi, että vaikka Suomen Nato-prosessi sujui nopeasti, niin sodan olosuhteissa se oli kuitenkin liian pitkä.

Hänen mukaansa lopputulos osoittaa kuitenkin, että Naton avoimien ovien politiikka toimii.

Haavisto muistutti, että Ruotsin Nato-hakemuksen ratifiointi oli Suomen ensimmäinen toimi maan tultua Naton jäseneksi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto korosti ulkoministerikokouksen päätteeksi Suomen tukea Ruotsin Nato-prosessille

Ukrainalle on toimitettu panssarikalustoa, mutta päätös vastahyökkäyksestä on sen omissa käsissä

Avaa kuvien katselu

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg korosti tiedotustilaisuudessa, että Nato-maat ovat toimittaneet Ukrainalle runsaasti panssaroitua kalustoa.

Hän mainitsi sekä brittiläiset Challenger-panssarit ja saksalaisvalmisteset Leopard 2 -panssarit, ja sanoi myös Yhdysvaltain toimittavan myöhemmin Abrams-taistelupanssarivunuja.

Stoltenberg ei maininnut lukuja.

Stoltenberg sanoi, että Ukraina on saamassa kalustoa, jotta se voi vallata takaisin Venäjän miehittämiä alueita. Päätös sotilasoperaatioista ja niiden ajoituksesta on hänen mukaansa kuitenkin Ukrainan asia.

Pääsihteeri Jens Stoltenberg aloitti toivottamalla Suomen tervetulleeksi Natoon

Avaa kuvien katselu

Suomi tuli mainituksi ensimmäisenä, kun Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg aloitti lehdistötilaisuuden Naton ulkoministerikokouksen päätteeksi.

Stoltenberg sanoi, että Ukrainan tukemiseksi ollaan valmistelemassa uutta avustusohjelmaa.

Pyrkimyksenä on kehittää Ukrainaa kohden Nato-standardeja, niin että myös Venäjän tulevat pyrkimykset voidaan torjua.

Kiina sai Stoltenbergilta moitteita heti aluksi. Hän muistutti, että Kiina ei ole tuominnut Venäjän hyökkäystä, vaan toistelee sen näkökantoja.

Turvallisuustutkija: Naton kanssa ei ole vielä puhuttu linjauksista ja käytännön tarpeista

Turvallisuustutkija, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen ja Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita arvioivat tänään Ylen aamussa, että Naton jäsenyys on merkittävä asia, myös heille henkilökohtaisesti.

– Nyt odotetaan sitä, miten Nato-Suomea rakennetaan vaalien jälkeen, sanoi Upseeriliiton puheenjohtaja Viita.

Pyykönen puolestaan totesi, että linjauksia ei ole julkistettu, koska Naton kanssa ei vielä ole keskusteltu.

– Yksi suuri kysymys on se, mihin kohtaan Naton isoa rakennetta Suomi ja Suomen varustelu sijoittuvat. Käytännön toimenpiteet näkyvät siinä.

Sen sijaan Suomen sijoittuminen Naton poliittisiin rakenteisiin on jo melko selkeää, arvelee Pyykönen.

Natolla on kolme komentokeskusta, joiden alla asevoimat toimivat.

Pyykönen korostaa, että kaikki asiat sovitaan Naton kanssa, mutta hän henkilökohtaisesti kallistuu sille kannalle, että Suomi toimisi Yhdysvalloissa sijaitsevan komentokeskuksen alaisuudessa.

Ville Viidan mukaan kysymys on suuri ja Suomelle varmasti kerrotaan Naton tarpeet.

Palvelussuhteista pitää päättää perheidenkin takia

Upseeriliitto on arvioinut, että pelkästään Naton komentojärjestelmään tarvitaan yli sata ihmistä.

Viita sanoo, että väkeä ei ole nytkään tarpeeksi, vaan upseerivaje on yli 300.

Hänen mukaansa parhaat pitää saada lähtemään Natoon. Prosessi ja koulutusaika voivat kestää kymmenen vuotta tai kauemminkin.

Henkilötyövuoden hinnaksi lasketaan noin 70 000 euroa.

Palvelussuhteistakin pitää vielä päättää.

– Pestit ovat kolmivuotisia, joten se on iso päätös perheille, että saadaan puolisot ja lapset mukaan, sanoo Viita.

Varusmieskoulutuksessa Naton jäsenyys ei sen sijaan muuta juuri mitään, arvioi Pyykönen. Nato-maista vain Kreikalla on yhtä laaja yleinen asevelvollisuus kuin Suomella.

– Me emme tee Natolle, vaan me teemme Suomelle, se pitää muistaa, korostaa Viita.