46-vuotias ukrainalainen Tetiana Barkar kertoo voinnistaan kotonaan Kuopiossa. Barkar asuu yhdessä siskonsa ja kahden lapsensa kanssa kerrostalossa lähes kaupungin keskustassa. Hän pakeni sotaa 12-vuotiaan pojan ja 20-vuotiaan tyttären kanssa. Ukrainaan jäivät puoliso ja aikuinen poika.
Nyt takana on jo reilu vuosi elämää poissa kotoa. Ensimmäisen viikon ajan Barkar oli niin ahdistunut, ettei hän pystynyt syömään. Sen jälkeen olotila on vaihdellut.
Helpointa eläminen on ollut silloin, kun Barkar on ollut töissä ja voinut lähettää rahaa Ukrainaan. Nyt hän on työtön ja kaipaa ihmistä, jonka kanssa puhua, vaikka oma sisko asuu samassa asunnossa. Mieltä painaa muun muassa tyttären tilanne. Hän joutui keskeyttämään opinnot sodan takia.
Barkar ymmärtää tarvitsevansa apua, muttei pysty pyytämään sitä.
– Olen saanut jo niin paljon apua, en halua olla röyhkeä, hän kertoo.
Psyykkiset ongelmat saattavat nousta esiin viiveellä
Ukrainalaisten tilanne on tiedossa laajasti ympäri Eurooppaa. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto aloitti jo viime vuonna psykososiaalisen tuen hankkeen, johon Suomen Punainen Risti lähtee mukaan. Yhteishankkeessa tukea saavat myös ukrainalaisten parissa vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt.
Mukana on kaikkiaan 25 maata. Kaikkialla on tehty samoja havaintoja, kuinka sotaa paenneiden ihmisten kokemukset altistavat mielenterveyden ongelmille.
Lisähaasteen tilanteeseen tuo uuteen maahan sopeutuminen, äitien käytännön yksinhuoltajuus ja huoli kotimaahan jääneistä läheisistä.
Suomen Turvallinen mieli -hanketta vetävät projektikoordinaattori Katariina Väisänen ja psykososiaalisen tuen suunnittelija Sanna Sutela kertovat, ettei tuen tarve ole vähenemässä. Ongelmat saattavat nousta esiin vasta siinä vaiheessa, kun elämä asettuu uomiinsa. Monilla kynnys hakeutua mielenterveyspalveluiden piiriin on korkealla.
Tavoitteena on järjestää ukrainalaisille matalan kynnyksen tapahtumia, joiden yhteydessä otetaan esille mielen hyvinvoinnin tilanne.
Tämän lisäksi haastavia tilanteita on mahdollista työstää psykologien järjestämissä interventioissa. Jos esiin nousee vaativampia ajatuksia, on mahdollista päästä keskustelemaan kahden kesken psykologin kanssa.
Isoäiti ja tyttärentytär jakavat arjen yhdessä
Kuopioon on päätynyt myös 67-vuotias Olena Benda yhdessä 14-vuotiaan tyttärentyttären Sofiko Bidsinashvilin kanssa. Benda pitää itsensä liikkeellä ja ajatukset kasassa muun muassa leipomalla leivonnaisia myyntiin. Tuotto lähetetään Ukrainaan. Hän käy myös uimassa ja lukee.
Pahaan oloon auttaa tiivis yhteydenpito puolisoon ja tyttäreen, jotka ovat Ukrainassa.
Bidsinashvili puhuu jo melko hyvää suomea. Uusien kielien oppiminen on hänelle helppoa.
Kaksikko asuu kerrostalossa samassa huoneistossa toisen perheen kanssa.
Vapaaehtoisille vertaistukea ja koulutusta
Punaisen Ristin hankkeessa kohderyhmänä ovat myös järjestön vapaaehtoiset. Heitä on tullut Venäjän hyökkäyksen jälkeen lisää. Viime vuonna SPR sai noin 8 000 uutta ihmistä joukkoihinsa.
Tavoitteena on kehittää muun muassa haastavien tilanteiden purkukäytäntöjä ja vapaaehtoisryhmien johtajien vertaistukea. Tarjolla on myös koulutusta henkisen tuen osaamiseen ja lisää tietoa mielenterveysongelmista.
Kuopiossa vapaaehtoisena toimiva Mikko Sipilä on ollut mukana auttamassa ukrainalaisia heti alusta alkaen. SPR pyörittää Kuopiossa myös kielikahvilaa. Pian alkaa yhteistyö Kotokunnan vastaanottokeskuksen kanssa. Siinä vapaaehtoiset viettävät aikaa ukrainalaisten kanssa muun muassa ulkoillen.
Sipilä muistaa vielä sotaa paenneiden ihmisten alun shokin. Monilla tunteet olivat pinnassa.
– Oma kokemukseni kuitenkin on, että he ovat hyvin voimakas kansa. Mieleen on jäänyt myös se, kuinka heti sen jälkeen kun he saivat apua, halusivat he itse osallistua vapaaehtoistoimintaan, Sipilä kertoo.
Sipilä on kuitenkin huomannut myös pahoinvointia. Sodan jatkuminen on ahdistavaa, koska moni haluaa palata takaisin Ukrainaan.
– Vastuu psykososiaalisesta tuesta on viranomaisilla. Vapaaehtoistoimijat tukevat tätä siten, että otamme ukrainalaiset mukaan toimintaan. Mieltä painavia asioita saattaa tulla esiin tekemisen ohessa käydyissä keskusteluissa, Sipilä kertoo.
Vapaaehtoisten jaksamiseen on puolestaan vaikuttanut paljon se, kun heti koronasulkujen jälkeen hypättiin mukaan laajaan auttamisoperaatioon.
– Tietyllä tavalla se tuli hyvään saumaan, mutta kyllä sotaa pakenevien ihmisten kohtaaminen ja suuri työmäärä ovat myös kuormittaneet meidän väkeä, Sipilä sanoo.
11.4.2023 klo 9.27 korjattu haastateltavan sukunimi Tetiana Bazkar muotoon Barkar.