Tuleeko Suomeen porvarihallitus, sinipuna vai peräti vähemmistöhallitus?
Yksi askel tulevan hallituspohjan muodostamisessa otetaan tänään, kun eduskuntapuolueet vastaavat hallitustunnustelijan, kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon listaamiin, tulevan hallituskauden politiikkaa linjaaviin kysymyksiin.
Mukana on kysymys puolueiden kynnyskysymyksistä eli asioista, joista ne eivät suostu tinkimään. Orpo haluaa myös tietää, millaisiin toimiin puolueet ovat valmiita työllisyyttä parantaakseen, kuinka sitoutuneita ne ovat julkisen talouden tasapainottamiseen tai yhdenvertaisen Suomen rakentamiseen.
Perussuomalaiset, SDP, keskusta ja vihreät kertovat julkistavansa omat vastauksensa takarajan eli puolen päivän tienoolla, RKP mahdollisesti hiukan aikaisemmin. Vasemmistoliitto julkistaa vastauksensa tiistaiaamuun mennessä ja Liike nyt tiistaina kello 10.
Vastauksissa ei välttämättä nähdä vielä mitään mullistavaa. Iso osa puolueista jättänee vastauksiinsa sen verran pelivaraa, että ne ovat mukana varsinaisissa hallitusneuvotteluissa, kun ne alkavat.
Alkuvaiheessa puolueiden vastaukset perustuvat lähinnä niiden vaaliohjelmiin sekä muihin niiden jo aiemmin esittämiin linjauksiin. Vastausten perusteella jatketaan tarkentavia keskusteluja, ja Orpo käy kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa kahdenvälisiä keskusteluja vielä ensi viikon alussa eli 24. ja 25. huhtikuuta.
Seuraa ainakin näitä
1) Suhtautuminen talouden sopeuttamiseen ja ”keppiin” työllisyystoimena
Keskeistä on, miten puolueet suhtautuvat kysymykseen valtiontalouden kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta. Siitä kiinni pitäminen tarkoittaisi leikkauksia julkisiin menoihin.
Esimerkiksi vasemmistoliitto on irtisanoutunut etenkin pienituloisiin kohdistuvista leikkauksista ja arvioi, että tämän hallituskauden sopeuttamistarve on noin kolme miljardia euroa. Puolue saattaa ainakin henkisesti irtautua hallitusneuvotteluista jo tällä kierroksella.
Myös vastaukset siihen, millaisiin työllisyystoimiin puolueet ovat valmiit 100 000 uuden työllisen saamiseksi, voivat ratkaista, missä porukassa tunnusteluja jatketaan.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on sanonut, ettei puolue lähde hallitukseen, joka leikkaa esimerkiksi sosiaaliturvasta tai koulutuksesta. Vastaukset työllisyystoimiin voivat paljastaa aikeista lisää.
2) Kynnyskysymykset
Orpo kysyy puolueiden kynnyskysymyksiä suoraan, mutta lisäksi kysymyspatteristo sivuaa teemoja, joista moni on puolueille ratkaiseva.
Perussuomalaisille maahanmuuttopolitiikan kiristämisen on kynnyskysymys. Vastaus kysymykseen työvoimapulan ratkaisemisesta ja kansainvälisen rekrytoinnin lisäämisestä kertoo siitä, kuinka hanakasti puolue haluaa hallitusneuvotteluihin edetä.
Vihreät, vasemmistoliitto ja SDP ovat arvostelleet sitä, että ilmastotoimet ovat Orpon kysymyslistan loppupäässä, eikä ilmastosta kysytä yhtä painokkaasti kuin talouskuriin liittyvistä kysymyksistä.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on sanonut, ettei puolue lähde ”viherpesemään” tulevan hallituksen politiikkaa. On mahdollista, että esimerkiksi vihreät nostaa ilmastotoimiin sitoutumisen omiin kynnyskysymyksiinsä.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on sanonut, ettei puolue lähde ”perussuomalaista politiikkaa” tekevään hallitukseen. Mitä Henriksson tällä tarkoittaa voi kirkastua esimerkiksi vastauksessa kysymykseen yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamisesta.
3) Vähemmistöhallituskin voi olla mahdollinen
Siltä varalta, että hallituksen muodostaminen kävisi ylivoimaiseksi, Orpo kysyy puolueilta, ovatko ne valmiita tukemaan puolueen omien tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta.
Suomessa ei ole vähemmistöhallitusten perinnettä. On kiinnostavaa nähdä, miten puolueet suhtautuvat ajatukseen.
Hallitushaluja löytyy
Isoissa puolueissa eli perussuomalaisissa ja SDP:ssä haluja mennä kokoomusjohtoiseen hallitukseen on.
SDP:n puheenjohtajakisaan ilmoittautunut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi maanantaina toivovansa, että SDP olisi tulevassa hallituksessa, mutta lisäsi että tämä edellyttäisi kokoomukselta vastaantuloa talouskysymyksissä.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra taas toivoo Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan oikeistohallitusta. Purra maanitteli vaalitappion kärsinyttä keskustaa mukaan hallituskokoonpanoon huolimatta keskustan puheenjohtajan Annika Saarikon aiemmasta ilmoituksesta jäädä oppositioon. Saarikko tyrmäsi ajatuksen pian omassa kolumnissaan. ”Keskustaa ette tarvitse”, hän viestitti Purralle.
Se, tuleeko maahan porvari- vai sinipunahallitus, ei viime kädessä ratkea pelkästään kahden suuren puolueen haluamisilla – enemmistöhallituksen kasaamiseksi tarvitaan kahden suuren lisäksi vähintään joko keskustan, vihreiden tai RKP:n tuki.
Kristillisdemokraattien puoluehallitus linjasi jo lauantaina, että puolue tavoittelee hallitusvastuuta.
Lisää aiheesta:
Katso, millaisia vaihtoehtoja Petteri Orpolla on nyt – kokeile, saatko koottua toimivan hallituksen
Suomeen ryhdytään puuhaamaan uutta hallitusta, ja näin se tiivistetysti tapahtuu
