Helsingin palkkasotku on Helsingin valtuustoryhmien mukaan täysi epäonnistuminen Helsingin kaupungilta.
Yle teki kyselyn kaikille Helsingin valtuustoryhmille. Kokoomus, Vihreät, SDP, Perussuomalaiset, RKP ja Vasemmistoliitto ehtivät vastata. Puolueet edustavat selvää enemmistöä Helsingin valtuustossa.
Ainoastaan RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Björn Månsson oli sitä mieltä, että vastuuta on kannettu. Muut ryhmät olivat huomattavasti kriittisempiä.
– On kyllä kannettu vastuuta, vaikka se ei välttämättä ole näkynyt julkisuuteen. Vastaavia henkilöitä on osittain vaihdettu, Månsson sanoo.
Silti Månsson on myös sitä mieltä, että palkkasotku on hyvin häpeällinen ja kiusallinen kaupungille. Hän muistuttaa, että vastuun kantavat viime kädessä pormestari ja kaikki muut poliittiset päättäjät.
Helsingin kaupungin palkanmaksussa on ollut isoja ongelmia jo yli vuoden ajan. Kaikki kaupungin työntekijät eivät ole saaneet palkkojaan ajallaan, kun kaupunki siirtyi uuteen palkanmaksujärjestelmään. Jo viime vuoden elokuussa valtuutetut grillasivat Helsingin johtoa. Edelleen tämän vuoden huhtikuussa palkkoja oli maksamatta.
Vastuuta laitetaan pormestarille ja kansliapäällikölle
Helsingin kaupungin palkkasotku nousi uudelleen julkisuuteen viime viikolla, kun kaupungin itse tilaama ulkopuolinen selvitys palkkasotkusta julkaistiin.
Selvityksessä kävi ilmi, että kaupungin johtamisessa on ollut suuria puutteita.
Nyt valtuustoryhmät näyttävät olevan sitä mieltä, että palkanmaksujen ongelmista vastaavat ensisijassa pormestari Juhana Vartiainen (kok.) ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinna.
Erityisesti palkkakriisin alkuvaiheessa pormestarin olisi tullut tarttua ongelmien korjaamiseen tehokkaammin ja nopeammin huomauttavat sekä vasemmistoliiton Mia Haglund että vihreiden Reetta Vanhanen.
Vanhanen perää nyt pormestari Vartiaiselta esitystä kaupunginhallitukselle siitä, miten johtaminen korjataan.
– Henkilöstön luottamuksen menettäminen on äärimmäisen vakavaa. Kaupunki on epäonnistunut perustehtävässään, Vanhanen sanoo.
Myös kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Maarit Vierunen sanoo, että kyse on isosta epäonnistumisesta. Vierunen huomauttaa, että ulkopuolisen selvityksen mukaan kyse ei ollut pelkästään palkanmaksun järjestelmämuutoksesta vaan myös siitä, että kaupungin prosessit eivät olleet kunnossa.
– Kaupungin sisäistä johtamismallia ja toimintatapoja tulee selkeyttää. Myös kaupungin liikelaitosten johtaminen ja prosessit tulee päivittää tähän aikaan sopiviksi, Vierunen sanoo.
Perussuomalaiset ja SDP ovat kriittisimpiä
Kriittisimmin palkkasotkun hoitamiseen suhtautuvat SDP ja Perussuomalaiset. Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajan Mari Rantasen mukaan kaupunki on epäonnistunut täysin.
– Kukaan ei ole kantanut vastuuta. Ei poliittista vastuuta, eikä muutakaan vastuuta. Yksi henkilö siirtyi sivuun, mutta ongelmat jatkuivat, Rantanen sanoo.
Rantasen mukaan ongelmia on myös pyritty häivyttämään.
– Kaupungin johto toistelee jo kohta toista vuotta pahoittelujaan, mutta se ei tuo rahaa laskuihin tai leipää pöytään lapsille, Rantanen sanoo.
Rantasen mukaan kyse on niin karkeasta epäonnistumisesta, että siitä olisi syytä kantaa myös poliittista vastuuta.
– Silloin ehkä vastaavaa ei enää jatkossa tapahtuisi, saati jatkuisi näin, Rantanen sanoo.
Myös SDP:n Eveliina Heinäluoma on samoilla linjoilla.
– Tämä on järkyttävä epäonnistuminen, Heinäluoma sanoo.
Heinäluoma uskoo, että palkkakriisillä on pitkät vaikutukset ja jäljet kaupungin työnantajamaineeseen.
Heinäluoman mukaan kaupungin johdon tulisi nyt kantaa sotkusta täysi vastuu.
– Johtajat ovat väistäneet vastuutaan koko palkkakriisin ajan. Päättäjille on kerrottu kaunisteltua tietoa ongelmien syvyydestä ja pitkään vakuuteltiin, että ongelmat saadaan korjattua muutamassa kuukaudessa, Heinäluoma sanoo.
Myös viime kesänä, jolloin kriisi oli pahimmillaan, johto ei siirtynyt riittävässä määrin kriisijohtamiseen, Heinäluoma huomauttaa.
– Matkan varrella on tapahtunut selviä johdon epäonnistumisia. Henkilöstöpäällikölle on maksettu bonus vuoden 2022 kesäkuussa, vaikka ongelmat ovat jatkuneet ja työntekijöille ei ole pystytty maksamaan kesän palkkoja. Henkilöstöjohtajan bonus pitäisi vähintään maksaa takaisin, Heinäluoma sanoo.
Pormestarimalli saa kritiikkiä
Heinäluoman mukaan palkkakriisi on myös osoitus pormestarimallin epäonnistumisesta. Heinäluoman mukaan pormestarimallissa valta keskittyy liikaa pormestarille ja kansliapäällikölle.
– Mallia pitäisi uudistaa niin, että myös apulaispormestarit saisivat enemmän operatiivista valtaa ja poliittiset ryhmät olisivat tiiviimmin osa kaupungin poliittista johtoa.
Heinäluoma huomauttaa, että viime viikolla julkaistun ulkopuolisen selvityksen valossa vastuu kriisistä ja sen hoidosta on niin kansliapäälliköllä, pormestarilla kuin myös kaupungin taloushallintopalvelu Talpan ja kaupungin palkanlaskentapalvelu Palken johdolla.
– Kansliapäällikön pitäisi arvioida omaa asemaansa näin suuren epäonnistumisen kohdalla, Heinäluoma sanoo.
Korjattu 18.4. klo 10:05 kaupungin palkanlaskentapalvelu Palke. Luki ennen korjausta: palvelukeskusliikelaitos Palke.