Soteuudistusta valmistelleet ihmiset tekivät töitä voimiensa äärirajoilla. Hyvinvointialueille siirtyminen oli yksi Suomen suurimmista hallinnollisista uudistuksista, mutta sitä valmisteltiin viime vuonna niukoilla resursseilla, kovien paineiden alla ja kiireisellä aikataululla.
Tiedot käyvät ilmi työhyvinvointia mittaavasta seurantatutkimuksesta, jonka teki Työterveyslaitos yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.
Kohtuuttomaksi työmäärän koki joka toinen valmistelija. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitinen kertoo, että hyvinvoinnin, työkyvyn ja työssäsuoriutumisen heikkeneminen näkyi esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireina.
Lievää psyykkista rasittuneisuutta koki valmisteluvuoden aikana joka neljäs. Keskivaikeaa tai vaikeaa psyykkistä rasittuneisuutta oli valmisteluvuoden aikana noin yhdellä kymmenestä, mutta viimeisessä mittauksessa lähes 17 prosentilla.
Juttuun nostetut lainaukset ovat kyselytutkimukseen osallistuneiden henkilöiden vastauksia.
”Oma fiilis on, että valmistelijoiden työkuormasta on tulossa kohtuuton.”
Kyselyyn vastanneiden määrä vaihteli kuukausittain reilusta 200:sta reiluun 400:aan. Laitinen toteaa vastausprosentin olleen melko matala, noin 30. Tästä huolimatta hän pitää tutkimustulosta luotettavana.
– Se antaa johdonmukaisen kuvauksen siitä, mitä valmisteluvuoden aikana tapahtui; kun työpaineet lisääntyivät ja niitä kesti, hyvinvointi ja jaksaminen heikentyivät.
Tuloksia on verrattu myös Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu? -työhyvinvointikyselyyn osallistuneiden sote-alan johdon ja erityisasiantuntijoiden marraskuun 2021 ja 2022 tuloksiin. Valmistelijoiden tilanne oli lähtötilanteessa vastaava, mutta kaikilla mittareilla mitattuna tilanne oli huonompi marraskuussa 2022 kuin vertailuryhmässä.
Moni teki töitä yli 50 tuntia viikossa
Laitinen sanoo, että moni hyvinvointialueiden valmistelijoista teki samanaikaisesti kahta työtä, joista molemmat olivat vaativia, esimerkiksi johtamistöitä. Tämän hän arvelee olleen syynä monen heikentyneeseen jaksamiseen.
Vain reilu kolmasosa teki valmistelua päätyönään.
– Iso osa valmistelijoista teki töitä yli 50 tuntia viikossa, mikä pitkällä aikavälillä johtaa terveys- ja työkykyongelmiin. Vakaviin sellaisiin, Laitinen kertoo.
Loppuraportin mukaan hyvinvointialueiden kuormitus oli kaikista suurinta ”sirpalealueilla”, joissa palveluita ovat järjestäneet eri toimijat. Työterveyslaitoksen Jaana Laitinen kertoo, että näillä alueilla hyvinvointialueen valmisteluun lähdettiin lähes tyhjältä pöydältä.
Tällaisia sirpalealueita ovat muun muassa Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Lappi, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Pohjois-Savo.
”Työmäärä on kohtuuton, koska vapautusta omista tehtävistä ei ole ja valmistelutehtäviä tulee sähköpostista jatkuvasti. Työpäivien pituus on vähintään 9 tuntia ja useina päivinä viikosta 10–11 tuntia.”
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohteen hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma myöntää valmistelutyön olleen hektistä muun muassa tiiviin aikataulun ja hyvinvointialueen suuren koon vuoksi, mutta hän itse ei ole kokenut haitallista työkuormittumista.
– Työpäivät ovat olleet pitkiä, mutta toisaalta itse olen kokenut haasteen hyvin mielekkääksi ja motivoivaksi.
Myös tämä puoli nousi esiin raportin vastauksista.
”Suomalaisessa terveydenhuollossa on osaamista vaikka mihin, jos vaan opimme tekemään töitä joukkueena. Hyvä tästä tulee.”
Työntekijöiden toipumista on tärkeä tukea
Hyvinvointialueiden aloitus ei ole sujunut ongelmitta. Palkanmaksussa on ollut haasteita eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Oulun seudulla palkkavirheitä on syntynyt tuhansia.
Lisäksi muun muassa hammashoitoon pääsy on vaikeutunut osassa alueita, ja myös osan syömishäiriöpotilaiden hoitosuhde on katkennut hyvinvointialueille siirtymiseen.
Henkilöstössäkin iso mullistus on aiheuttanut tyytymättömyyttä, paljastui ammattiliitto Jytyn selvityksestä jäsentensä keskuudessa.
”Riittämättömyyden tunne on jatkuva ja se kuormittaa elämää muutoinkin kuin työssä.”
Laitinen pitää huolestuttavana ja kohtuuttomana sitä, että jo entuudestaan kuormittuneet valmistelijat saisivat vielä lokaa niskaan siirtymästä johtuvista vaikeuksista. Kyselyihin vastanneista valmistelijoista kuitenkin lähes 90 prosenttia ilmoitti panostaneensa paljon työhönsä.
– Ainakin itse haluan kiittää heitä erittäin hyvästä työstä ja panoksesta. Kaikilla työolosuhteet eivät ole olleet parhaat mahdolliset.
Nyt tärkeää olisikin seurata ja tukea työntekijöiden toipumista viime vuodesta, Laitinen muistuttaa.
Ilkka Luoman mukaan hyvinvointialuevalmistelijoiden hyvinvointiin on kiinnitetty ja kiinnitetään jatkossakin huomiota. Heidän jaksamistaan on tuettu muun muassa muutokseen liittyvillä koulutuskokonaisuuksilla ja esihenkilövalmennuksilla.
– Lisäksi olemme hyvinvointialueen valmistelun ja toimeenpanon edetessä arvioineet kriittisesti eri sektorien resurssien riittävyyttä. Esimerkiksi henkilöstöpalveluihin kohdennettiin lisää resursseja vuoden 2023 alkupuolella haitallisen kuormituksen välttämiseksi, Luoma sanoo.