Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) on saanut kysymyspatteristoonsa vastaukset puolueilta, mutta kovin paljon selkeämmäksi ei asetelma muuttunut talous- ja työllisyyskysymyksissä.
Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen ja Laboren johtaja Mika Maliranta kävivät läpi puolueiden talouteen liittyvät vastaukset.
Mitä vastaukset lupaavat Suomen tulevasta taloudenpidosta? Näkökannat on monelta osin väljästi muotoiltu, mutta Malirannan mukaan yksi on selvää, olipa hallituskokoonpano mikä tahansa.
– Ainakin voi sanoa, että tulemme näkemään tiukempaa finanssipolitiikkaa kuin viime aikoina, Maliranta kiteyttää.
Hänen mukaansa vastaukset niin perussuomalaisilta kuin SDP:ltäkin viittaavat talouden kiristämiseen. Mutta millä tavalla ja kuinka paljon – se onkin jo toinen juttu.
Kokoomuksen talouslinja on lähempänä perussuomalaisia kuin SDP:tä, mutta verotukseen liittyen Lahtinen huomaa vähemmän esillä olleen eron. Toisin kuin kokoomuksella, perussuomalaisilla verojen alentaminen ei ole itsestään selvä tavoite.
– PS toteaa, että verotuksen keventäminen pitäisi sitoa julkisen talouden tasapainottamiseen, kun taas kokoomuksella verotuksen keventäminen on arvo sinänsä.
PS varoittelee, että veroja ei voi alentaa, jos se heikentää valtion taloutta. Puolueen mukaan ”verotusta ei tule laskea velaksi”.
Sopeuttamisen kuusi miljardia euroa ei olekaan kynnyskysymys
Ennen vaaleja kokoomus piti näkyvästi esillä vaatimusta talouden tasapainottamisesta tulevan vaalikauden aikana kuusi miljardia euroa. Nyt suhtautuminen näyttää pyöristyneen.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä vastasi kokoomuslaisen hallitustunnustelija Orpon kysymyksiin siinä missä muutkin puolueet. Orpon kysymyspatteriston viimeisenä kohtana oli kysymys siitä, mikä on puolueen kynnyskysymys hallitukseen osallistumisessa.
Kokoomuksen vastauksessa sanotaan, että eduskuntaryhmä on sitoutunut valtiovarainministeriön kuuden miljardien euron sopeuttamistavoitteeseen. Mutta ainoana kynnyskysymyksenä puolue mainitsee ”hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan ja tulevaisuuden turvaamisen”. Talouden sopeuttamisen miljarditavoitetta ei listata kynnyskysymykseksi.
Maliranta ja Lahtinen pitävätkin kuuden miljardin euron talouden sopeutusta kovana tavoitteena nyt, kun talouskasvu on heikkenemässä.
– Kuusi miljardia on äärimäisen kova tavoite, enkä itse pidä isona ongelmana, että siitä luovutaan, PTT:n Lahtinen sanoo.
PTT:ssä pidetään neljänkin miljardin euron sopeutusta kovana tavoitteena.
– Puolueiden vastaukset nähtyäni en millään usko, että kuuden miljardin sopeutustavoite tulee toteutetuksi, Lahtinen sanoo.
Laboren Maliranta arvelee, että yksinkertaisesti talouden ja politiikan tosiasiat ovat saaneet säästötavoitteen pyöristymään.
– Luulen, että kun on alettu käydä numeroita läpi, niin on huomattu, että kuusi miljardia on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin vaativa harjoitus, Maliranta sanoo.
Työllisyyden hoitamisessa monet linjaerot
Orpo ei saanut aivan selkeitä vastauksia myöskään kysymykseensä siitä, millaisiin keinoihin puolueet ovat valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi.
PTT:n Lahtisen mukaan tulee olemaan iso ongelma, että perussuomalaiset puhuvat ”haitallisesta maahanmuutosta” samalla, kun monella alalla on työvoimapula.
– PS haluaa rajoittaa alemman koulutus- ja osaamistason maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Kokoomuksen kanta on täysin päinvastainen.
Mutta yhteinen sävel työmarkkinoiden uudistamisessa ei välttämättä löydy sen helpommin SDP:n kanssa. Kokoomuksen esillä pitämän ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen on ”SDP:lle ehdoton ei”, Lahtinen muistuttaa.
Maliranta näkee puolueiden vastauksissa varsin vähän yllätyksiä työllisyyspolitiikkaan liittyen.
Vasemmalla korostetaan enemmän koulutusta ja työvoimapalveluita, ja oikealla vähemmän, hän muotoilee.
Orpolle annetut vastaukset ovat Malirannan tulkinnan mukaan ”poliittisen korrekteja”.
– Kiinnostavampia keskusteluja käydään sitten suljettujen ovien takana hallitusneuvotteluissa. Siellä on helpompi tuoda esiin todellisia tahtotiloja, Laboren Mika Maliranta ennustaa.