Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on aloja, joista vain joka viides valmistuu tavoiteajassa tai reilusti sen jälkeenkään. Opiskelijat siis aloittavat opinnot, mutta he eivät koskaan valmistu ja saa tutkintojaan tehtyä.
Yliopistossa tietojenkäsittely- ja tietoliikenneala sekä luonnontieteet laahaavat valmistumisten kanssa jumbosijoilla. Tietojenkäsittelyssä ja tietoliikenteen alalla vain vajaa 24 prosenttia valmistuu seitsemässä vuodessa.
Jos opinnot venyvät yli seitsemän vuoden, lisää opintoaikaa pitää erikseen anoa.
Ammattikorkeakouluissa häntäpäätä pitävät luonnontieteet ja sama tietojenkäsittely- ja tietoliikenneala.
Joiltakin aloilta opiskelijat siirtyvät työelämään suoraan kesätöistä tai opintojen aikana työskennellessään. Näiltä aloilta tutkintoja tulee hitaasti. Työllisyys on siis niin hyvällä tasolla, että töitä riittää, vaikka tutkintoa ei olisi suorittanut, Akavan koulutuspolitiikan johtava asiantuntija Emmi Venäläinen toteaa.
Tietoliikennealalla ja tietojenkäsittelytieteessä opiskelijat sujahtavat töihin hyvinkin nopeasti, kesken opiskelun. Alalla on valtava työvoimapula, minkä vuoksi loppuun asti tehdyt tutkinnot eivät ole välttämättömyys työpaikan saamiselle.
Nopea työllistyminen ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi kaikki opiskelijat eivät käy tutkintoa loppuun.
– Nostaisin esiin myös opetuksen järjestämisen. Monissa korkeakouluissa on paljon opetusta etänä. Samalla opiskelijoiden määrä kasvaa, mutta opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä ei. Silloin voi olettaa, että opiskelun ongelmat kasvavat ja läpäisyaste pienenee, Venäläinen pohtii.
Toisaalta on myös aloja, joista opiskelijat valmistuvat hanakasti ja aikataulussa. Kärkipäätä niissä pitää sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa terveysala, yliopistoissa myös kasvatusala.
Syitä hyvään valmistumistahtiin on monia. Opiskelu on jossain määrin koulumaista, ja moni opiskelija etenee ryhmän mukana samaa tahtia opintojen loppuun asti.
Esimerkiksi hoitajilla, lääkäreillä ja opettajilla valmistumista kannustaa se, että tutkinto on pakollinen töiden saamiseksi.
Toisaalta terveys- ja kasvatusaloilla iso osa opiskelijoista on naispuolisia, mikä nostaa valmistuneiden määrää, sillä naiset suorittavat tutkintonsa tunnollisemmin loppuun kuin miehet.
Koulutustaso ei nouse vain uusilla aloituspaikoilla
Tilastokeskuksen mukaan korkeakouluista valmistuminen on nopeutunut jonkin verran viime vuosina, mutta silti valmistuminen sakkaa.
Valmistumista saatiin nopeutettua, kun opintoaikoja lyhennettiin ja opintotukikuukausien määrää vähennettiin. Opintolainasta saa osan anteeksi, jos valmistuu ajallaan.
Vuonna 2015 aloittaneista yliopisto-opiskelijoista maisterin tutkinnon suoritti tavoiteajassa 34 prosenttia aloittaneista. Tavoiteaika on viisi ja puoli vuotta. Tuona vuonna aloittaneista miespuolisista opiskelijoista 28 prosenttia valmistui ajallaan, naispuolisista 40 prosenttia.
Samaan aikaan, kun korkeakouluista joiltakin aloilta ei meinata valmistua, päättäjät ovat huolissaan Suomen koulutustason pysähtymisestä. Koulutustaso ei ole noussut Suomessa 20 vuoteen käytännössä lainkaan, ja Suomi on jäänyt koulutustason nousussa muita OECD-maita jälkeen.
OECD-maissa koulutustasoa seurataan ja vertaillaan keskenään sillä, kuinka iso osa väestöstä on suorittanut korkeakoulututkinnon.
Yksi syy Suomen tippumiseen OECD-maiden vertailussa johtuu meillä tehdystä koulutuspolitiikasta. Suomessa ei ole kasvatettu koulutusmääriä 20 vuoden aikana, vaan paikoin jopa vähennetty, Venäläinen sanoo.
Koulutuspaikkojen lisääminen ei kuitenkaan auta nostamaan Suomen koulutustasoa, jos ihmiset eivät valmistu.
Viime hallituskaudella korkeakouluihin lisättiin yli 12 000 aloituspaikkaa. Joidenkin arvioiden mukaan opiskelijoiden määrä opetus- ja tutkimushenkilöstöön nähden kasvoi valtavan suureksi.
Pelkkä opiskelupaikkojen lisääminen ei siis ratkaise sitä ongelmaa, että koulutustaso ei nouse, Emmi Venäläinen sanoo.
– Tarve koulutusmäärien kasvattamiselle on selvä, mutta aloituspaikkojen lisääminen ei yksin riitä. On panostettava myös siihen, että opiskelijoilla on kyky, kannustimet ja mahdollisuudet valmistua ajallaan. Tämä ei ole joko-tai -valinta, vaan molempia, sekä läpäisyn parantamista että uusia aloituspaikkoja tarvitaan.
Lue lisää:
Iikka Kokkoniemi, 25, on opiskellut yliopistossa viisi vuotta, mutta ei aio valmistua
Jäikö sinulla aikanaan opinnot kesken, vai oletko edelleen lopputyötä vaille valmis? Kerro tarinasi, teemme aiheesta jatkojuttua. Lähetä sähköpostia osoitteeseen elli.piirainen@yle.fi.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 21.4.2023 klo 23:een saakka.