Maitotilat hupenevat, viime vuosi vei kannattavuuden rajoille - ivalolainen maitotila selvisi niukin naukin

Maitotilat vähenevät tasaiseen tahtiin Lapissa, viimekin vuonna lopetti 20 navettaa. Kannattavuus on heikentynyt ja kustannukset nousseet rajusti.

Maitotilayrittäjä Hanna-Mari Kasurinen Ivalossa navetassa töissä kahden lehmän kanssa. Lehmät kurkottelevat häntä kohti ja Kasurinen silittää toista lehmää.
Ivalolainen maitotilayrittäjä Hanna-Mari Kasurinen sanoo, että lehmä on Lapin ruokaturva. Märehtijät voivat muuttaa heinän ihmisille ravinnoksi. Lapissa nurmirehu kasvaa kyllä, mutta monet viljat eivät menesty. Kuva: Riikka Ljetoff
  • Sari Pöyhönen

Viime vuosi oli minullakin paskin vuosi ikinä, kertoo ivalolainen maitotilayrittäjä Hanna-Mari Kasurinen.

Hän aloitti maatalousyrittäjänä vuonna 2005 eli melkein 20 vuotta sitten. Silloin Ivalossa oli toistakymmentä navettaa, nyt neljä, hän muistelee.

Lapissa oli vuoden vaihteessa enää jäljellä 185 maitotilaa, kun viime vuonna lopetti 20. Vuonna 2017 niitä oli hieman yli 300, eli Lapissa navettojen määrä on miltei puolittunut viidessä vuodessa.

Maitotilan kannattavuus heikkeni ja kulut kasvoivat rajusti viime vuonna.

– Kustannukset ovat karanneet käsistä. Eniten viime vuonna nousivat välttämättömät asiat kuten lannoitteet, sähkö ja polttoaine.

Heidän tilallaan on noin 50 lypsävää ja tila elättää kaksi yrittäjää. Kasurinen selvisi niukin naukin plussalle, mutta tulot pienenivät kymmenillä tuhansilla euroilla viime vuonna.

Tulevaisuutta Kasurinen rakentaa siten, että saa tehdä töitä tilalla oman työuransa loppuun.

– Olen viisikymppinen eikä maitotilan jatkajasta ole tietoa. Se on pitkän ajan trendi, että maitotiloja lopettaa, mutta nyt lopettaa myös nuoria, vasta aloittaneita ja investointeja tehneitä maitotilallisia. Pankkien vaatimukset ovat tiukentuneet, joten se vaikeuttaa alalla aloittavien tilannetta, Kasurinen pohtii.

Hanna-Mari Kasurinen on myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton, MTK Lapin puheenjohtaja.

Maito on Lapille tärkeä tuote ja lehmät ruokaturva

Maidontuotanto väheni Lapissa viime vuonna melkein viisi prosenttia. Jäljelle jäävät tilat kuitenkin tuottavat maitoa enemmän tilaa kohden.

Viime vuonna tuli maitoa melkein 23 000 litraa enemmän per tila Lapissa. Vuoden 2022 lopussa Lapissa tuotettiin yli 81 miljoonaa litraa maitoa, kertoo MTK:n tilasto.

– Lapissa ei kasva nyhtökaurat tai härkäpavut, ja vaikka itsekin olen kasvissyöjä, niin syön maitotuotteita. Maito on Lapille tärkeä, koska vilja ei täällä kasva. Nurmi on se, mikä meillä kasvaa. Märehtijät pystyvät sen meille ihmisille muuttamaan ruoaksi. Märehtijät ovat meidän ruokaturva. Jos vilja ei jossain onnistu, niin nurmi onnistuu aina jossain, Kasurinen sanoo.

Eniten lappilaista maitoa tuotettiin Torniossa, jossa tuotetun maidon määrä on yhä hieman yli 20 miljoonaa litraa. Pohjoisinta maitoa tulee Utsjoelta.

Vuonna 1965 Lapissa oli melkein 11 000 maitoa meijerille lähettävää tilaa, kerrotaan MTK Lapin nettisivuilla.