Kolmevuotias jämtlanninpystykorva Kieronhongan Kukka kohtasi suden maaliskuun lopulla Pielavedellä.
Paikan piti olla turvallinen, sillä koira oli omassa häkissään parinkymmenen metrin päässä asuintalosta.
– Havahduin vasta aamulla siihen, että yksi häkki on tyhjä. Jäljistä näin, että susi on käynyt pihassa, kertoo Pekka Nousiainen.
Susi oli vienyt koiran häkissä olevan ruokinta-aukon läpi.
– Susi on ehkä heittäytynyt kaveriksi ja koira meni uteliaisuuttaan katselemaan. Silloin susi on ollut niskassa kiinni, Nousiainen arvelee.
Jälkien perusteella toinen susi odotti metsänlaidassa.
– Vain yksi kävi häkillä, rohkeampi yksilö.
Alkuvuodesta korvattu jo kuusi koiraa
Nousiaisen koira oli käyttövalio ja valtion siitä maksama korvaus sen mukainen: 7 800 euroa.
Valtio on maksanut suden aiheuttamia koiravahinkoja alkuvuoden aikana jo kuudesta koirasta. Viime vuonna korvauksia maksettiin 50 koirasta, yhteissummaltaan 172 332 euroa.
Vuodesta 2018 alkaen valtio on korvannut susien aiheuttamia koiravahinkoja 227 koirasta yhteensä 778 765 euroa.
Luku- ja rahamääräisesti eniten korvauksia on maksettu Pohjois-Karjalan (59 koiraa, 204 183 euroa), Kainuun (45 koiraa, 135 792 euroa) ja Oulun (30 koiraa, 119 475 euroa) riistakeskusten alueella tapahtuneista vahingoista.
Vähiten vahinkoja on tapahtunut Uudellamaalla, jossa valtio korvasi viime vuonna yhden koiravahingon, 4 750 euroa.
Riistakeskus kokosi tiedot riistavahinkorekisteristä Ylen pyynnöstä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun koiravahingoista on tehty aluekohtainen, useamman vuoden käsittävä kooste vahinkomääristä ja niiden korvaussummista.
Riistakeskus lainaa karkottimia
Pekka Nousiaisen mukaan sudet olivat käyneet hänen pihapiirissään talven aikana jo kymmenkunta kertaa. Pihalla paloivat sen vuoksi valot ja pihapiiriin oli asennettu myös Suomen riistakeskuksen valokarkotin.
Nousiainen arvelee, että sudet tottuvat valoihin.
– Susi on oppivainen. Kyllä se huomaa, että mitään vaaraa ei ole.
Suomen riistakeskuksen suunnittelija Jenni Pirinen on samaa mieltä. Karkotukseen tarkoitettuja valoja on hänen mukaansa siirreltävä parin viikon välein, jotta susi ei tottuisi niihin.
Karkotteiden teho voi riippua myös siitä, millaisessa ympäristössä susi on elänyt.
– Urbaanit sudet ovat tottuneet saloilla asuvia susia enemmän valo- ja ääniärsykkeisiin, Pirinen sanoo.
Riistakeskus on ryhtynyt lainaamaan erilaisia ääni- ja valokarkottimia eläintiloille. Niiden tehosta ei ole kuitenkaan vielä varmuutta.
– Mikään ei ole pomminvarmaa.
Karkottamista luvan kanssa
Suomen riistakeskus voi myöntää luvan myös astetta rajumpaan toimenpiteeseen eli rauhoitetun suden häirintään.
Tällaisia karkotuslupia on myönnetty varsinaisesti vasta vuodesta 2019 alkaen. Riistakeskus myönsi viime vuonna viisitoista lupaa, tänä vuonna lupa on myönnetty jo viidesti.
Luvasta päättää riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, jonka mukaan ideana on saada suteen kontakti tuoreeltaan.
– Tavoitteena on, että eläin ymmärtäisi, että se on ollut liikenteessä sellaisessa paikassa, jonne sen ei kuuluisi mennä.
Lupa antaa mahdollisuuden ampua ilmaan ja eläimen jäljittämisen moottoriajoneuvolla.
– Joissain tilanteissa ajattamiseen on käytetty myös koiraa.
Välttämätön välivaihe ennen lopetuslupaa?
Riistakeskus on myöntänyt vuodesta 2019 yhteensä 50 häirintälupaa. Härkönen on samalla ajanjaksolla päättänyt 44 vahinkoperusteisesta poikkeusluvasta suden lopettamiseen.
Lopetusluvan edellytyksenä on pidetty kahta onnistunutta karkottamista.
– Jos nekään eivät toimi, niin myös tappamiseen myönnettävä poikkeuslupa voi olla mahdollinen.
Härkönen tunnustaa, että tällainen, eri keinot sisältävä prosessi voi tuntua paikallisista ihmisistä pitkältä ja turhauttavalta.
– Ymmärrän, että siinä voi tulla tunne, että viranomaiset jättävät vahingon kärsijän tai ihmiset yksin susien kanssa.
Pielavetinen Pekka Nousiainen allekirjoittaa Härkösen ajatuksen.
– Tuntuu, että susi on enemmän suojeltu kuin itäsuomalainen asukas. Me olemme kohta lainsuojattomia, kun väki vähenee ja sudet lisääntyy.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 26.4. klo 23:een saakka.