SDP kehotti suomalaisia ennen kevään eduskuntavaaleja antamaan äänensä sosiaalidemokraateille, mikäli he haluavat estää porvarihallituksen synnyn ja perussuomalaisten nousun hallitukseen.
Tutkimusyhtiö Kantar Publicin tuore eduskuntavaalien seurantatutkimus todistaa, että SDP:n strategia todella toimi. Ihmiset lähtivät äänestämään taktisesti.
Tutkimuksen mukaan yhteensä 14 prosenttia suomalaisista teki eduskuntavaaleissa taktisen äänestysvalinnan. Tämä tarkoittaa noin 400 000 taktisin perustein annettua ääntä.
Valtaosa taktisista äänestäjistä äänesti puoluetta, joka ei olisi tavallisesti heidän ensisijainen vaihtoehtonsa tai ehdokasta, jota he eivät tavallisesti äänestäisi eduskuntavaaleissa. He myös tekivät äänestyspäätöksensä varsin myöhään, aikaisintaan viikkoa tai kahta ennen äänestyspäivää.
Kantar Publicin tutkimusjohtajan Sakari Nurmelan mukaan joka toinen taktisesti äänestänyt halusi vastustaa jotain puoluetta ja yhtä moni taas halusi tukea äänestysratkaisullaan tiettyä puoluetta.
Nurmelan mukaan taktinen äänestäminen nimenomaan vastustamisen motiivilla oli kuitenkin vahvemmin näiden eduskuntavaalien erityispiirre.
Neljännes SDP:n äänistä oli taktisia
Tutkimuksen mukaan etenkin SDP hyötyi taktisesta äänestämisestä. Joka neljännellä puoluetta äänestäneellä oli taktisia motiiveja.
SDP:n äänistä taktisia oli 26 prosenttia, perussuomalaisilla ja kokoomuksella vain 11 prosenttia. Kaikista taktisesti äänestäneistä 35 prosenttia kertoi äänestäneensä SDP:tä, 15 prosenttia perussuomalaisia ja kokoomusta.
Myös taktisten äänestäjien motiivi puhuu selkeää kieltä.
– Useampi kuin joka toinen SDP:tä taktisista syistä äänestänyt halusi toimia jotain puoluetta vastaan. Noin 85 000 SDP:n saamaa ääntä perustui jollain tavalla siihen, että yritettiin saada kapuloita porvarihallituksen ja perussuomalaisten rattaisiin.
Vasemmistoliitosta ja vihreistä SDP sai runsaat 40 000 taktisin perustein annettua ääntä.
Taktinen äänestäminen ei ratkaissut vaaleja
Nurminen kuitenkin uskoo, että kärkikolmikon maaliintulojärjestys olisi ollut taktisesta äänestämisestä huolimatta sama kuin nyt.
– En ole taipuvainen uskomaan, että taktinen äänestäminen olisi ratkaissut näitä vaaleja, hän sanoo.
Myös valtio-opin dosentti Sami Borg Kunnallisalan kehittämissäätiöstä ihmetteli jo ennen vaaleja taktisesta äänestämisestä käytyä keskustelua.
– Vähän jäin näissä vaaleissa ihmettelemään sitä, miten ajateltiin, että SDP:tä äänestämällä voitaisiin nostaa vasemmistoblokin kannatusta niin suureksi, että pystyttäisiin sen pohjalle rakentamaan tuleva hallitus. Kun keskustakin oli jo kieltäytynyt yhteistyöstä.
– Eihän siinä ole mitään pahaa. Ihmisethän saavat äänestää juuri niin kuin haluavat.
Taktinen äänestäminen on vanha ilmiö
Suomen vaalien lähihistoriassa taktinen äänestäminen ei ole ollut samanlainen erityispiirre kuin näissä eduskuntavaaleissa.
Siitä huolimatta se ei ole lainakaan uusi ilmiö, vaan taktisesti on aikaisemmin äänestetty etenkin presidentinvaaleissa.
Borgin mukaan esimerkiksi vuoden 1994 presidentinvaaleista on tutkimusnäyttöä, jonka mukaan ihmiset äänestivät taktisesti.
Sillä haluttiin estää keskustan Paavo Väyrysen pääsy vaalien kakkoskierrokselle. Tätäkin voimakkaampi motiivi oli se, että RKP:n Elisabeth Rehn oli ainoa porvaripuolueiden ehdokas, joka pystyi mittausten perusteella pärjäämään SDP:n Martti Ahtisaarelle kakkoskierroksella.
Borg ennakoi, että taktista äänestämistä tultaneen näkemään myös ensi vuoden presidentinvaaleissa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta huomiseen perjantaihin kello 23 asti.
Juttua korjattu kello 14:05: Jutussa luki aiemmin, että Sami Borgin mukaan ihmiset äänestivät vuoden 1994 presidentinvaaleissa taktisesti Elisabeth Rehniä, koska tämä olisi ollut ainoa porvaripuolueiden ehdokas, joka pystyisi pääsemään kakkoskierrokselle. Borgin mukaan Rehniä äänestettiin taktisesti kuitenkin sen vuoksi, että tämä pystyisi pärjäämään Martti Ahtisaarelle vaalien kakkoskierroksella.