Ilvesten epäviralliset näköhavainnot ovat lisääntyneet merkittävästi tänä vuonna.
Viime kesänä tehdyn virallisen laskennan mukaan kannan elinvoimaisuus oli pysynyt ennallaan, mutta yksityishenkilöiden havainnot ovat lisääntyneet.
Suomen riistakeskuksen Rannikko Pohjanmaan riistasuunnittelija Jaakko Hautasen mukaan petoyhdyshenkilöiden arvioiden perusteella ilvesten määrä on nousussa.
– Juuri vertailin viime vuoden alkuvuotta tammikuusta huhtikuuhun tähän vuoteen. Viime vuonna havaintoja oli reilu viisisataa, tänä vuonna yli kahdeksansataa havaintoa, Hautanen sanoo.
Ilveskannan koko on ailahdellut koko 2000 luvun ajan pohjalaismaakunnissa. Eniten ilveksiä on esiintynyt Pohjanmaan eteläosissa.
– 2000-luvun alkupuolella ilveksiä oli runsaasti ympäri Rannikko Pohjanmaan aluetta ja pohjalaismaakunnissa. Jostain syystä ilvesten määrä väheni ja kanta oli melkein nollissa. Nyt nähdään uudelleen kannan lisääntymistä, Hautanen toteaa.
Syynä kannan suurelle ailahtelulle suhteellisen lyhyellä aikavälillä ovat Hautasen mukaan taudit.
– Ilves on herkkä kettukapille. Taudit voivat aiheuttaa suurtakin heilahtelua.
Kaatoluvat ovat harvinaisia
Ilveskannan ollessa vahva, sitä on saanut metsästää poikkeusluvalla.
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueella ei ilveksen kaatolupia ole myönnetty moneen vuoteen, sillä kanta ei ole kasvanut riittävän elinvoimaiseksi.
Hautasen mukaan Rannikko Pohjanmaalla on ollut muutamia kaatolupia aina viime vuoteen asti.
– Ministeriön säädöksen ja Riistakeskuksen päätöksen mukaisesti ei myönnetty lupia alueelle, missä kanta on kaksijakoinen. Etelässä oli ilveksiä, mutta sitten on paikkoja, jotka ovat kokonaan tyhjiä, Hautanen toteaa.
Siihen, miksi ilves suosii tiettyjä alueita, ei Hautasella ole tyhjentävää selitystä. Ainakaan ravinnosta paikanvalinnan ei pitäisi olla riippuvaista.
– Siihen voi olla moninaisia syitä. Kuitenkin ravintoa, kuten jäniksiä ja pieniä hirvieläimiä löytyy koko alueelta.
Silminnäkijähavaintojen lisääntyessä paine kaatolupien saamiseksi myös kasvaa.
– Havaintojen lisääntyessä myös huoli kasvaa, vaikka ilveksen tapauksessa huoli on pienempää verrattuna muihin suurpetoihin, Hautanen toteaa.
Harva pääsee kokemaan ilveksen luonnossa
Ilves on arka eläin, ja Jaakko Hautasen mukaan sen kotieläinten kimppuun hyökkäämisiä kirjataan erittäin harvakseltaan valtakunnallisesti.
– Lammasvahinko on yleisin ilveksen aiheuttama vahinko. Niitä on ollut Rannikko Pohjanmaallakin.
Joitain koiravahinkoja on myös rekisteröity.
Ilves on kuitenkin melko varovainen, eikä Hautasen mukaan siihen tarvitse suhtautua yhtä varauksellisesti kuin suteen.
– Uhattuna ilves toki voi hyökätä. Ilves on suurpetona täysin lihansyöjä, joten saalistuskeinoja kyllä löytyy. Koonsa puolesta se ei kuitenkaan lähde hyökkäämään minkä tahansa päälle.
Ilveksen kohtaaminen luonnossa on harvinaista. Hautanen ei ilvestä vielä ole päässyt kokemaan.
– Isäni on kerran päässyt näkemään ilveksen pentuineen. Aikansa seurattuaan ilvekset siirtyivät paikalta pois. Luulen että kohtaamiset ovat yleensä tällaisia. Muussa tapauksessa, kuten muiden eläinten kohdalla, ellei eläin väistä niin ihminen tekee itsensä tiettäväksi, Hautanen sanoo.
Ilveksen arvostus on korkealla luontoihmisten kuten metsästäjien parissa. Myös Hautanen haluaisi nähdä ilveksen luonnossa.
– Voi olla, että se ei ilman hyvää tuuria onnistu. Näitä tilaisuuksia ei tule väkisin, vaan ne ovat tullakseen tekemisen kautta, jos niikseen on.