Kunnan- ja kaupunginjohtajien erottamisia on seurattu huolestuneenan Kuntaliitossa. Esimerkiksi viime vuonna vaihtoon meni toistakymmentä kunnanjohtajaa.
Heidän joukossaan oli muun muassa Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen. Hänen tilalleen valittiin Viitasaaren kaupungin johtajana toiminut Janne Kinnunen.
Hiljattain Etelä-Savossa Mäntyharjun kunnanjohtaja ja Keski-Suomessa puolestaan Kinnulan kunnanjohtaja joutuivat eromaan.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola–Sjöblomin mukaan kunnanjohtajien erottaminen ei ole uusi, eikä vain pienten kuntien ilmiö.
– Meillä on asiasta tutkittua tietoa jo 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tilannetta seurataan säännöllisesti, hän sanoo.
Esimerkiksi Kinnulassa kunnanjohtajia on eronnut parinkymmenen vuoden aikana yhteensä neljä epäluottamuksen takia.
Pekola–Sjöblom huomauttaa, että kunnanjohtajien erottamiskehitys on monista kohuista huolimatta aaltoilevaa. Välillä on rauhallisempia jaksoja, välillä tapauksia kasaantuu lyhyemmälle aikavälille.
Hiertävät asiat pitäisi ottaa puheeksi hanakammin
Kuntaliiton mukaan kunnanjohtajien vaihtuvuus on viime vuosina voimistunut. Tilannetta selittää osin se, että Suomessa toimii uusi kunnanjohtajien sukupolvi. Luottamushenkilöt puolestaan edustavat usein iäkkäämpää polvea.
Keskustelukulttuurit voivat ajoittain törmätä yhteen.
Keskustelukultturia olisikin monissa kunnissa varaa kehittää.
– Kun esiin nousee pienikin asia, jossa kytee epäluottamuksen siemen, pitäisi varata runsaasti aikaa perusteelliselle keskustelulle. Tällöin sekä luottamushenkilöt että viranhaltijat pääsisivät yhteisymmärrykseen ja pystyisivät tekemään kompromisseja, sanoo Marianne Pekola–Sjöblom Kuntaliitosta.
Lisäksi taustalla vaikuttavat myös kuntien haasteiden lisääntyminen ja koventunut keskustelukulttuuri. Oma roolinsa on myös sosiaalisella medialla, jonka kautta ongelmat nousevat aikaisempaa helpommin julkisuuteen.
Kunnanjohtajalle asetut tavoitteet kirjattava sopimukseen
Lain mukaan kunnanjohtajan valinnan yhteydessä pitää laatia johtajasopimus. Siinä sovitaan esimerkiksi kunnanjohtajan työtehtävistä, toimivaltuuksista ja palkasta.
Tutkimuspäällikön mukaan myös sopimus voitaisiin monissa kunnissa tehdä nykyistä perusteellisemmin.
– Esimerkiksi kunnanjohtajalle asetettuja tavoitteita olisi perusteltua avata sopimuksessa mahdollisimman konkreettisesti, Pekola–Sjöblom sanoo.
Varsin usein erottaminen kohdistuu joko tuoreeseen tai jo hyvin pitkään työskennelleeseen kunnanjohtajaan. Joskus myös kuntavaalien jälkeen poliittisten voimasuhteiden muuttuminen voi heikentää kunnanjohtajan asemaa.
– On kuitenkin erittäin ikävää, että päädytään niin pitkälle, että syntyy epäluottamusta.
Aiheesta voi keskustella 5.5.2023 kello 23 saakka.