Lestijoen ja Perhonjoen kymmeniin koskiin viedään yhden päivän aikana yhteensä 20 000 yksivuotiasta meritaimenen poikasta. Myöhemmin jokiin istutetaan vielä toinen samankokoinen erä.
Noin kymmenen sentin mittaiset poikaset tuodaan Keski-Pohjanmaalle kalanviljelylaitokselta Kuusamosta. Poikaset jaetaan pienempiin eriin ja kuljetetaan käsipelillä koskiin.
Tänään torstaina vietettävässä istutuspäivässä ovat viranomaisten lisäksi mukana kalastusseurat ja muut aktiivit sekä koululaiset.
Kymmenien tuhansien poikasten kuljetteluun tarvitaan enemmän väkeä kuin mitä viranomaisilla on käytettävissään, toteaa johtava kalatalousasiantuntija Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elystä:
– Kun poikasia viedään monessa eri kunnassa kahden joen kymmeniin koskiin, se vaatii valtavasti käsiä ja jalkoja.
Suuri vaiva nähdään sen vuoksi, että poikasten elinmahdollisuudet paranisivat.
– Poikaset viedään koskiin, jotta niille löytyy piilopaikkoja pedoilta eli hauilta, ahvenilta ja mateilta. Ravinnon saanti on turvattu näissä koskissa, joissa on luontaisia pohjaeläimiä, kertoo Pakkala.
Työ on tuloksekasta
Valtio pyrkii hoitamaan arvokkaita ja uhanalaisia kalakantoja. Sellainen on esimerkiksi Lesti- ja Perhonjokeen istutettava Lestijoen meritaimen.
Koskipaikoille viedyt meritaimenen poikaset kasvavat joissa istutuksen jälkeisen ja ehkä vielä seuraavan kesän, minkä jälkeen ne lähtevät tulvahuipun mukana vaeltamaan mereen.
Myöhemmin ne palaavat tuttuihin jokiin ja koskiin, koska ovat leimautuneet niihin.
Kun niitä aiemmin on havaittu kymmeniä tai satoja, viime kesänä niitä tavattiin tuhatkunta
Jukka Pakkala
Johtava kalatalousasiantuntija Jukka Pakkala on huomannut, että vuosien työ on tuottanut tulosta esimerkiksi Perhonjoella. Jokeen istutetut meritaimenet ovat Lestijoen kantaa, jota on vaalittu kalanviljelylaitoksella.
– Perhonjokeen on viime kesänä noussut kookkaita meritaimenia. Kun niitä aiemmin on havaittu kymmeniä tai satoja, viime kesänä niitä tavattiin tuhatkunta, tietää Pakkala.
Lopullinen tavoite on, että kalat voisivat vaeltaa vapaasti joissa ylä- ja alavirtaan ja lisääntyä luontaisesti ilman, että kannan ylläpitämiseen tarvittaisiin viljeltyjen poikasten istutuksia. Tämä päämäärä on vielä kaukana, sillä joissa on nousuesteitä.
– Jokiympäristöt pitäisi saada sellaiseen kuntoon, että nousuesteitä, kuten pikkupatoja, rumpuja ja voimalaitospatoja ei olisi.
Toukokuinen kalanpoikasten istutuspäivä Lesti- ja Perhonjoella saattaa saada jatkoa. Ainakin ely-keskus ja aktiivit toivovat, että tapahtumasta tulisi jokavuotinen.
Yksi Perhonjoen tilasta huolta kantava aktiivi Aki Paavola miettii, että koululaisten mukaantulo istutuspäivässä on hyvä asia. Silloin uudelle sukupolvelle välittyy tieto joen ainutlaatuisuudesta.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 12. toukokuuta kello 23 asti.