Mikkelissä istutaan neuvotteluhuoneessa tuijottamassa seiniä – tarkoitus on selvittää olisiko ryhmä rennompi virtuaalisen luonnon helmassa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimuksen kohteena ovat ryhmät ja se, voiko virtuaalisella luonnolla vähentää esimerkiksi ryhmäjännitystä.

Tutkimukseen osallistuvat viettivät kaksi erilaista taukoa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun virtuaaliluontotilassa. Toisen tauon aikana heillä oli valkea seinä katsottavana, toisessa näytettiin eteläsavolaista metsämaisemaa äänen kera.
  • Tarja Nyyssönen

Neuvotteluhuoneen kolmelle seinälle on rakennettu isoista screeneistä virtuaalinen luontoseinä, jossa tällä kertaa on heijastettuna eteläsavolainen metsämaisema kesäaamuna.

Puro solisee, linnut laulavat ja hyttyset tanssivat ilmassa aivan kuten metsässä konsanaan. Taustalla kuuluu autenttista ääntä kuvauspaikalta Mikkelin Kalevankankaalta.

Tunnelma Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun virtuaaliluontohuoneessa on rauhoittava tarkoituksella, sillä siellä tutkitaan, voiko virtuaalinen luontokokemus vaikka kesken työpäivän parantaa hyvinvointia.

– Tutkimuksessa mitataan 10 minuutin tauon vaikutusta, eli rentoudutaan 10 minuuttia sekä virtuaaliluontomaisemassa että tavallisessa kokoushuoneessa. Sitten katsotaan, kumpi niistä rentouttaa paremmin, kertoo tutkimusta johtava liikuntatieteiden tohtori Susanne Kumpulainen.

Rentoutuksen syvyyttä tutkitaan sykevälivaihtelulla. Koehenkilöille laitetaan rintaan sykemittarit, joiden tiedot tallennetaan kummankin rentoutustauon aikana.

– Sykevälivaihtelu kertoo parasympaattisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toiminnasta. Mitä suurempi sykevälivaihtelu on, sitä rentoutuneempi koehenkilö on, Kumpulainen kertoo.

Ipadeja joissa näkyy ihmisten pulssilukemat.
Koehenkilöiden sykevälivaihtelua mitatataan molempien taukojen aikana. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Valkea seinä saa ajatukset harhailemaan

Tutkimukseen on voinut ilmoittautua kuka tahansa täysi-ikäinen alle 60 vuotias henkilö. Tänään paikalle on saapunut kymmenen koehenkilöä. He pukevat sykemittarit ylleen ja istahtavat tuoleille luontoseinän eteen.

Ryhmälle on arvottu ensimmäiseksi tauko normaalissa neuvotteluhuoneessa ilman ääniä tai kuvaa. Käytännössä koehenkilöt siis tuijottavat tyhjiä seiniä ensimmäiset 10 minuuttia.

– Pyritte olemaan normaalin rennosti ja liikkumatta, jottei syke nouse sen vuoksi, Kumpulainen ohjeistaa ja sulkee oven.

Tilassa kuuluu vain ilmastoinnin humina. Valkea seinä ei juuri virikkeitä tarjoa.

– Kun ei ollut mitään katsottavaa, harhaili oma ajatus huomattavasti enemmän. Kun oli luontomaisema edessä, pysyi ajatus siinä luonnossa huomattavasti paremmin, sanoo koehenkilönä tutkimuksessa ollut mikkeliläinen Sanni Hassinen.

Hän työskentelee elintapaohjaajana Etelä-Savon hyvinvointialueella. Ihmisläheinen ja itsenäinen työ kaipaa vastapainoksi aivoja rentouttavia taukoja. Hassinen kehuu työpaikkansa taukotilaa, jota koristavat suuret luontokuvat sekä Saimaalle avautuva maisema.

– Aina kun malttaa pitää tauon, huomaa että ajatus kulkee paljon paremmin, Hassinen sanoo.

Sanni Hassinen.
Tutkimukseen osallistunut koehenkilö Sanni Hassinen kertoo viihtyvänsä luonnossa paljon. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Virtuaaliluonnon vaikutukset kiinnostavat nyt tutkijoita

Virtuaalisen luontoelämyksen terveysvaikutuksia yksittäisiin ihmisiin on tutkittu hiljattain Suomessa. Luonnonvarakeskuksen tietotyöläisille tehdyssä tutkimuksessa todettiin virtuaalisella luonnolla olevan samantyyppisiä terveysvaikutuksia kuin oikealla luontokäynnillä: se kohentaa mielialaa, auttaa tunteiden säätelyssä ja nopeuttaa stressistä palautumista.

Sitä, millaisia vaikutuksia tällaisella kokemuksella on ryhmiin, ei ole aiemmin selvitetty.

– Monesti ryhmässä ja julkisilla paikoilla saattaa jännittää. Mittaamme nyt voisiko tällainen virtuaaliluonto auttaa ryhmäjännityksessä. Koehenkilöt ovat toisilleen tuntemattomia, tutkimusta johtava Kumpulainen kertoo.

Susanne Kumpulainen puhuu tuolissa istuville ihmisille.
Susanne Kumpulainen käy läpi tutkimuksen kulkua koehenkilöiden kanssa. Taukojen jälkeen koehenkilöt täyttävät lomakkeen, jossa kysytään tuntemuksia niin kehossa kuin mielessäkin. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Virtuaaliluonnon vaikutuksia tutkitaan parhaillaan Suomessa erilaisissa hankkeissa. Kumpulainen on tutustunut tehtyihin tutkimuksiin ja havainnut tulosten olevan ristiriitaisempia kuin oikeassa luonnossa tehdyissä mittauksissa: esimerkiksi Luken tutkimuksessa havaittiin taukojen jälkeen positiivisissa tunteissa laskua.

– Lisää luotettavaa näyttöä virtuaaliluonnon hyvinvointivaikutuksista siis tarvitaan, Kumpulainen sanoo.

Xamkin tutkimuksen tuloksia on odotettavissa syksyllä. Oletus on, että virtuaaliluonnolla on rauhoittavia vaikutuksia ryhmille ja sille nähdään monipuolisia käyttötarkoituksia.

– Meillä on hankkeessa mukana yrityksiä, esimerkiksi päiväkoteja. Siellä voisi toimia rauhoittumiseen tällainen tila. Myös vanhustenkodeissa ja mielenterveyslaitoksissa voisi tällaisen käyttöä ajatella. Toisaalta meilläkin tämä on ihan kokoustila, että kokousympäristönä ja seminaarissa voi toimia rauhoittavana elementtinä, Kumpulainen sanoo.

Ajatukseen yhtyy myös tutkimukseen osallistunut Sanni Hassinen.

– Jos vaihtoehtona on tyhjä valkea seinä tai virtuaalinen luonto niin ehdottomasti se luontomaisema.