Maannousu vähentää valtamerien nousuun liittyvää uhkaa lähivuosikymmeninä varsinkin Perämeren rannikolla – myöhemmin tilanne saattaa muuttua

Maankohoaminen kompensoi merenpintojen ennakoitua nousua. Pitkällä aikavälillä uhka on edelleen olemassa, jollei ilmansaasteita saada vähennettyä.

Oulussa sijaitseva vanha punainen ja osin töhritty merimerkki, Taskilan loisto, lumisten puiden keskellä.
Oulussa Letonnimen luonnonsuojelualueen keskellä oleva Taskilan loisto rakennettiin vuonna 1939 merenrannalle. Maan nousun takia se on nyt 150 metrin päässä rannasta pusikon keskellä. Kuvituskuva. Kuva: Päivi Seeskorpi / Yle
  • Risto Degerman

Ilmatieteenlaitoksen ja Aalto-yliopiston tuoreimpien päivitettyjen laskelmien mukaan maankohoaminen todennäköisesti helpottaa edelleen huomattavasti Suomen rannikoiden tilannetta, jos valtameriä uhkaava merenpinnan nousu toteutuu jäätiköiden sulamisen takia.

Aalto-yliopiston laskemissa skenaarioissa on arvioitu merenpinnan nousua vuoteen 2100 saakka. Maan kohoaminen on runsainta Perämeren pohjoisosassa ja esimerkiksi Oulussa maa kohoaa keskimäärin yhdeksän millimetriä vuodessa.

Maankohoaminen on ilmiö, joka on vaikuttanut jo vuosisatoja ja esimerkiksi Oulussa maankohoamisen takia aikaisemmin nykyisin ydinkeskustan tuntumassa ollut kaupungin vanha satama on mataloitunut ja satamaa on jouduttu siirtämään kauemmaksi merelle ja ruoppaamaan säännöllisesti.

Merenpinnan nousuennusteissa on paljon epävarmuuksia, mutta ennusteiden mukaan ilmansaasteiden aiheuttamasta ilmaston lämpenemisesta aiheutuva merien pinnan nousu näkyy voimakkaimmin vuoden 2100 jälkeen, jolloin valtamerien pinta voi nousta jopa metrejä. Silloin myös Suomessa vaikutukset näkyvät rajusti.

– Myös meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla vuosisadan loppuun mennessä, todetaan Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Ennusteet on laskettu kolmelle eri päästöskenaariolle, jotka kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle. Jos maailmanlaajuiset päästövähennykset toteutuvat ripeästi, merenpinta nousisi esimerkiksi Helsingissä tämän vuosisadan aikana noin 9 cm. Jos päästöt jatkuvat vedenpinnan nousu voi vahdella 25 - 54 cm riippuen päästöjen määrästä.

Ilmatietenlaitoksen ja Aalto-yliopiston tuoreen slevityksen lisäksi vastaa ilmiötä on tarkasteltu jo aiemminiin. Esimerkiksi Oulussa laadittiin viitisen vuotta sitten konsulttityönä selvitys maankohoamisen vaikutuksista Oulujoen suistoalueelle.

Seuraa mitä lähelläsi tapahtuu. Lue ja katso lisää uutisia Pohjois-Pohjanmaalta.