Ympäristöministeriön neljännen kerroksen puolihiljaisessa työskentelytilassa on torstaisena aamuna paikalla vain pari ministeriön työntekijää.
Tämä ei ole poikkeuksellinen näky ministeriöiden konttoreilla, sillä ministeriöiden Etelä-Helsingissä sijaitsevat toimitilat ovat vähällä käytöllä. Maaliskuussa 2023 käyttöaste oli keskimäärin 32 prosenttia, ilmenee valtioneuvoston kanslian tekemässä mittauksessa.
Tämä tarkoittaa, että yksi kolmesta työntekijästä on ollut paikalla toimistolla.
Valtioneuvoston kanslian toimialajohtaja Heikki Hovi arvioi, että vähäisen käytön taustalla on korona-aikana yleistynyt etätyö.
– Valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä tehdään paljon tietotyötä, mikä ei sinällään edellytä tässä ajassa toimitiloihin saapumista, Hovi kertoo.
Ministeriöiden käyttöaste ei ole poikkeuksellisen pieni työpaikalle, jossa moni tekee tietotyötä. Toimitilojen tilankäyttöön liittyviin sovelluksiin erikoistuneen Steerpathin toimitusjohtaja Tuomas Ilola arvioi, että tietotyötä tekevillä työpaikoilla työpisteiden keskimääräinen käyttöaste on usein 15–30 prosentin välillä.
Tähän haarukkaan sopivat esimerkiksi teknologiayritys Solitan ja teleoperaattori DNA:n konttorit. Kyseessä on iso, kaikkia tietotyötä tekeviä yrityksiä koskeva muutos.
Ilola uskoo, että lähivuosina moni työpaikka pienentää toimitilojaan etätyön yleistymisen vuoksi.
Arvokkaita neliöitä
Ministeriöiden toimitilat ovat erityisiä, koska ne omistaa Suomen valtio. Lisäksi tilat seisovat poikkeuksellisen arvokkailla paikoilla. Ministeriöiden toimitiloja sijaitsee muun muassa Kaartinkaupungissa ja Kruununhaassa, Helsingin historiallisessa keskustassa Kauppatorin kupeessa.
Kiinteistöalan asiantuntija, Kiinteistötaito Peltola & Co:n toimitusjohtaja Matti Vierula arvioi, että ministeriöiden käytössä olevat kiinteistöt kuuluvat Suomen arvokkaimpiin. Valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytössä on noin 80 000 toimistoneliötä.
– Hyvin karkeasti voisi arvioida, että ministeriöiden toimitilojen yhteisarvo on luokkaa puoli miljardia, Vierula sanoo.
Vierulan mukaan Kauppatorin liepeiltä myytiin viime vuonna 116 miljoonalla eurolla kiinteistö, joka tunnetaan metsäyhtiö UPM:n entisenä pääkonttorina.
Vierulan mukaan 32 prosentin käyttöaste kuulostaa sen verran vähäiseltä, että niistä on varaa karsia on, jos tilanne ei muutu.
– Jos kyseessä olisi yksityinen yritys, tilat olisivat Kruununhaassa ja työntekijät olisi keskimäärin joka kolmas päivä toimistolla, firma haluaisi pienentää tilojaan, Vierula sanoo.
Valtioneuvoston kanslian Hovin mukaan 32 prosentin käyttöaste otetaan huomioon toimitilojen jatkokehittämisessä. Jos ministeriöt päätyvät pienentämään tilojaan, se tarkoittaa käytännössä joko tilojen vuokraamista tai niiden myymistä.
Vierula uskoo, että tiloille olisi kysyntää.
– Helsingin keskustan näivettymisestä puhutaan, mutta keskusta on edelleen varmasti suosituin toimiston sijainti pääkaupunkiseudulla.
Tehtävien mukaan
Liikenne- ja viestintäministeriössä (Lvm) työskentelevä neuvotteleva virkamies Tuuli Ojala tekee enimmäkseen etätöitä. Joinakin viikkoina hän viettää Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevalla toimistolla päivän viikossa, aina ei ainuttakaan.
Ojalan etätöiden tekeminen yleistyi pandemian aikana ja jäi päälle. Ojalan työt sujuvat myös kotitoimistossa ja työmatkoista säästyvä aikakin kannustaa jäämään etätöihin. Lvm:ssä ei ole suosituksia siitä, kuinka paljon toimistolla tulisi olla viikossa.
– Jos toimistolla olisi oma työpiste tai työhuone, tulisi toimistolle mentyä useammin, Ojala sanoo.
Myös ympäristöministeriössä on luovuttu omista työpisteistä.
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen on toimistolla hyvin vaihtelevasti työtehtäviensä vuoksi. Välillä hän on poissa toimistolta, koska hänellä on tapaamisia tai tapahtumia talon ulkopuolelle. Toisinaan, koska päivä on täynnä etäkokouksia.
Ympäristöministeriössä suositellaan, että toimistolla käytäisiin ainakin kerran viikossa. Tärkein periaate kuitenkin on, että työtila on tehtävien kannalta järkevä.
– Jos tekee tiiviisti jotain saman talon kollegoiden kanssa, silloin on tarkoituksenmukaista olla täällä. Jos taas on paljon etäkokouksia, voi olla järkevämpää olla kotona kuin toimistolla koppeja tukkimassa, Heiskanen sanoo.
Työtehtävät vievät hänet myös ulkomaille ja muille paikkakunnille – helmikuussa hän oli rakentamassa norppien pesiä Rantasalmella.
Teknologiayhtiö Vincitin työympäristöhankkeista vastaava Krista Forsström korostaa, että tiloilla on vaikutusta siihen, miten ihmiset tulevat toimistolle.
– Ei ole ihmisestä itsestään kiinni tai ihmisen laiskuudesta, tuleeko toimistolle, vaan siitä miten tilat palvelevat työtä, hän sanoo.
Voit keskustella aiheesta 10.5. klo 23 asti.