Saimaannorpan kivellä lekottelusta on leppoisuus kaukana – norpan ajaa kivelle karvanvaihto, joka on kova ja stressaava urakka

Maailman luonnonsäätiö eli WWF avaa 9.5.2023 suositun Norppaliven, jossa voi seurata uhanalaisten saimaannorppien keväistä karvanvaihtoa. Viime vuonna Norppalive keräsi miljoonia katselukertoja.

  • Riina Mäentausta

Maailman luonnonsaatiö WWF:n Norppalive kuvaa uhanalaisia saimaannorppia jo kahdeksannen kerran. Norppalive avautuu puolen yön jälkeen 9. toukokuuta.

Suorassa lähetyksessä näkyy karvaansa kuivattelevia saimaannorppia, mahdollisesti myös maailman tunnetuin saimaannorppa Pullervo. Pullervo on pötköttänyt Norppaliven kuvaamalla kivellä joka kevät vuotta 2020 lukuun ottamatta.

Saimaannorpat ovat hyvin paikkauskollisia, joten Pullervo voi hyvinkin näyttäytyä Norppalivessä tänäkin keväänä.

Ulospäin norpan nouseminen luodolle ja auringossa köllöttely näyttäytyy leppoisalta. Kyse on kuitenkin karvanvaihdosta, mikä on norpille yksi vuoden vaativimmista ponnistuksista.

– Norpat pötköttelevät kivillä, jotta karva kuivuisi ja irtoaisi märkää paremmin. Samalla eläinten täytyy olla koko ajan valppaina ja varoa mahdollisia häiriötekijöitä, viestintäjohtaja Joonas Fritze WWF:stä kertoo.

Köllöttely käy norpalle työstä, joten kiikaroi kaukaa

Norpat eivät mielellään kastaudu kesken pötköttelyn.

Stressaavat tapahtumat, kuten liian läheltä lipuva vene tai kameran kanssa lähestyvä ihminen, ajavat ne kuitenkin pulahtamaan.

WWF vetoaa Saimaalla liikkuviin, että norppiin pidetään kiikarointietäisyys.

– On tärkeää, että norpille suodaan rauha karvanvaihdon ajaksi. Norppalive tarjoaa turvallisen ja kunnioittavan tavan ihailla uhanalaisia saimaannorppia, WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen sanoo.

Karvanvaihto voikin häiriintyä, jos norpat joutuvat sukeltamaan veteen liian usein ihmisen aiheuttaman häiriön vuoksi.

Miljoonia katselukertoja

Norppalive toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2016. Silloin se saavutti suuren suosion ja nousi suorastaan eräänlaiseksi ilmiöksi.

Vaikka aloitusvuoden jälkeen huuma on tasaantunut, suosio on edelleen kova.

– Miljoonayleisö on käytännössä ollut joka vuosi, kun Norppalive on toteutettu, sanoo WWF:n viestintäjohtaja Joonas Fritze.

Yleensä, kun norppa tulee kivelle, se pysyy siinä jonkin aikaa. Näin ollen katsoja saa seurata norpan oleskelua hyvän tovin. Asiasta ehtii vinkata myös kaverille.

– Välillä norppa nousee kivelle ja rapsuttaa itseään, välillä taas sitä ei kivellä ole ollenkaan. Norppalive on todellista slow-tv:tä, hidasta viihdettä, Fritze sanoo.

Myös muut eläimet kiinnostavat

Norppalive on osa WWF:n laajempaa Luontolive-palvelua, joka välittää suoria lähetyksiä suomalaisesta luonnosta. WWF:n kamerat ovat taltioineet norpan lisäksi muun muassa ahman, kyyn, liito-oravan, metsäpeuran, rupiliskon ja järvilohen elämää.

Yhteensä lähetyksiä on katsottu jo noin 25 miljoonaa kertaa. Parhaillaan suorissa lähetyksissä voi seurata Norppaliven lisäksi sääksiä, itämerennorppia ja lapinpöllöjä.

Norppaliven ohella esimerkiksi sääksi-live on saavuttanut paljon suosiota. Noin kuukauden ajan lähetetty live-seuranta on kerännyt jo yli miljoona katselukertaa.

– Sääksi-live on noussut myös todelliseksi kansansuosisiksi. Viime vuonna sillä oli katselukertoja yli kolme miljoonaa, kertoo Joonas Fritze.

Myös Yle Luonnon Pesälive seuraa sääksien elämää. Pesälivessä voi katsoa paltamolaisen sääksiparin Miilan ja Pennan pesintää yli neljän kuukauden ajan.

WWF toteuttaa Norppaliven yhdessä luontokuvaaja Juha Taskisen, Live Eyen ja Pukki Visualsin kanssa.

Lisäksi yhteistyössä ovat mukana Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoita, Metsähallituksen luontopalvelut ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Kameran sijainti on sama kuin aikaisempina vuosina. Norppaliveä voi seurata arviolta noin kuukauden ajan.