Suomella on edessään mittavat säästötalkoot – ainakin mikäli Säätytalolla huhkiva hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) onnistuu tehtävässään. Kokoomus tavoittelee kuuden miljardin euron sopeutusta tulevalla vaalikaudella.
Jos hallitusneuvottelijoiden aiempiin ulostuloihin on luottaminen, leikkuri voi iskeä myös asumistukiin. Sosiaaliturvan uudistamisesta, asumistuki mukaan lukien, haetaan vetoapua myös Orpon asettamaan sadan tuhannen lisätyöllisen saavuttamiseen.
Asumistuesta leikkaamiseen liittyy kuitenkin myös ongelmia.
Yleisen asumistuen saajia lähes 400 000
Asumistuen saajat ovat iso joukko. Vuoden 2022 lopulla yleisen asumistuen saajia oli lähes 400 000. Määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Eläkkeensaajan asumistukea sai yli 200 000 kotitaloutta.
Yleistä asumistukea saavat erityisesti nuoret, ja kaikista suurin tuensaajaryhmä ovat opiskelijat. Heistä suurin osa siirtyi yleisen asumistuen piiriin vuoden 2017 elokuussa.
Nyt opiskelijoiden osuus yleisen asumistuen saajista on kivunnut 42 prosenttiin.
Toiseksi suurin tuensaajaryhmä ovat työttömät, joita on vajaa kolmannes. Työssäkäyvien osuus on 18 prosenttia. Työssäkäyviksi määritellään kotitaloudet, joiden tuloista vähintään puolet tulee työstä.
Asumistuki maksaa veronmaksajille vuosittain miljardeja. Kulut ovat kasvaneet. Kasvu on ollut erityisen voimakasta vuonna 2015 voimaan tulleen asumistukiuudistuksen jälkeen.
Leijonanosa asumistukimenoista koostuu yleisestä asumistuesta ja eläkkeensaajan asumistuesta. Näiden lisäksi muutamia kymmeniä miljoonia kuluu myös sotilasavustuksen asumisavustuksiin ja ulkomailla tai Ahvenanmaalla opiskelevien asumislisiin.
Kun mukaan lasketaan vielä toimeentulotuesta kuitatut asumiskulut, kokonaispotti kipuaa noin 2,6 miljardiin euroon.
Vuonna 2015 yleistä asumistukea yksinkertaistettiin. Uudistuksen jälkeen muun muassa asunnon neliöt eivät enää vaikuttaneet tuen määrään. Lisäksi esimerkiksi omaisuusrajat poistettiin.
Myös opiskelijoiden hyppy yleisen asumistuen piiriin näkyy maksettujen tukien määrän kasvuna. Ennen muutosta vuonna 2016 erillistä opintotuen asumislisää maksettiin opiskelijoille noin 265 miljoonaa.
Kokoomus ja KD hakevat satojen miljoonien säästöjä asumistuesta – osa ehdotuksista saa tutkijalta tukea
Kokoomus hakee talouspoliittisen ohjelmansa mukaan asumistuen uudistuksesta puolen miljardin säästöjä vaalikauden aikana. Neuvotteluihin osallistujista vain RKP ei mainitse ohjelmissaan asumistukeen kajoamista.
Leikkauksiin on valmis myös kristillisdemokraatit. Vaihtoehtobudjetissaan puolue arvioi saavuttavansa yleisen asumistuen uudistuksella 300 miljoonan säästöt vuodessa. Tuen uudistus mainitaan myös puolueen vaaliohjelmassa.
Kristillisdemokraatit haluaisivat palauttaa yleisen asumistuen ehdot samankaltaisiksi kuin ne olivat ennen vuoden 2015 uudistusta.
Tällä hetkellä siis esimerkiksi ihmisen omaisuus ei vaikuta tuen maksuun vaan ainoastaan tulot.
Kuten esimerkiksi kokoomus joulukuisessa vaihtoehtobudjetissaan toteaa: ”lottovoittajakin” voi ainakin teoriassa saada yleistä asumistukea. Tällöin henkilön ansio- ja pääomatulojen pitää olla matalat.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen kuitenkin toteaa, että varakkaiden asumistuen saanti on harvinaista.
– Tuntuu varmasti erikoiselta, että ison omaisuuden omaavakin voi saada asumistukea. On arvioitu, että sen vaikutus maksettujen tukien määrään on kuitenkin vähäinen.
Vuonna 2015 otettiin käyttöön myös ansiotulovähennys. Ansiotulovähennys mahdollisti yhä useamman ihmisen pääsyn tuen piiriin. Vähennys nostaa tulorajaa, jonka alittaessaan kotitalous on oikeutettu asumistukeen.
Jos säästökohteita etsitään, Jauhiainen kohdistaisi katseensa juuri ansiotulovähennykseen. Tällöin leikkaus ei kohdistuisi kaikista heikoimmassa asemassa oleviin.
Vuoden 2015 muutosten jälkeen asumistuesta on tullut aiempaa enemmän työssäkäyvien tuki, todetaan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) huhtikuussa julkaisemassa selvityksessä.
Vuonna 2019 asumistukea saavista 39 prosentilla oli palkkatuloja, kun vuonna 2015 niitä oli vain 24 prosentilla. Työssäkäyvien osuuden kasvua selittää osin lisäksi muun muassa osa-aikatöiden lisääntyminen.
Osassa puolueista haluja myös opiskelijoiden asumistuen eriyttämiseen
Kristillisdemokraatit haluaisivat pakittaa myös muissa aiemmin tehdyissä päätöksissä. Puolue poistaisi opiskelijat yleisen asumistuen saajista ja palauttaisi heille erillisen tuen, samankaltaisen kuin ennen vuoden 2017 muutosta.
Vielä viime vuoden lopulla julkaistussa vaihtoehtobudjetissaan myös kokoomus katsoi, että opiskelijoiden pudottamista pois yleisen asumistuen piiristä pitäisi pohtia. Linjausta perusteltiin sillä, että vuoden 2017 jälkeen opiskelijoiden tukimäärä on kasvanut merkittävästi.
Ääni kuitenkin muuttui kellossa vaalien lähestyessä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja puolueen nuorisojärjestöjen puheenjohtajat painottivat yhteisessä kannanotossaan, että puolue ei aio kajota opiskelijoiden oikeuteen saada yleistä asumistukea.
Kelan Jauhiaisen mukaan säästöjä etsiessä myös opiskelijoiden tilanteen uudelleentarkastelu voi olla perusteltua.
Tuki muun muassa huomioi kotitalouden tulot yhtenä könttänä, mikä voi olla hankalaa esimerkiksi kimppäkämpässä tai kumppanin kanssa asuville. Tuen kohdentumista kritisoivat uskovat tämän johtaneen lisäksi siihen, että opiskelijat suosivat kalliimpia yksiöitä soluasuntojen sijaan.
Jauhiainen ei ota kantaa siihen, pitäisikö opiskelijoiden erillinen asumistuki palauttaa. Hän kuitenkin painottaa, että opiskelijoiden toimeentulon kannalta aiempaan, nykytasoa merkittävästi matalampaan asumislisään paluu olisi kohtuuton.
Jos opiskelijoiden osuus tuensaajista on yli 40 prosenttia ja heidät jätettäisiin leikkausten ulkopuolelle, herää kysymys: Miten kokoomuksen havittelemat puolen miljardin säästöt sitten haalittaisiin kasaan?
Tätä kokoomus ei suoraan kerro vaan puhuu talouspoliittisessa ohjelmassaan tuen kohdentamisesta “sitä eniten tarvitseville” ja asumistukeen liittyvien “kannustinloukkujen purkamisesta” ja “asumistukijärjestelmän uudistamisesta”.
Samansuuntaisia uudistushaluja löytyy myös perussuomalaisista.
Perussuomalaiset toteaa talouspoliittisessa ohjelmassaan seuraavasti: “Yleistä asumistukea on pyrittävä uudistamaan siten, että se kannustaa enemmän työn perässä muuttamiseen kuin passiiviseen elämiseen tulonsiirtojen varassa.” Puolue ei kuitenkaan erittele, millaisia talousvaikutuksia uudistuksella tavoitellaan.
Niin perussuomalaiset kuin kokoomus perustelevat tukijärjestelmän rukkaamisen tarvetta myös sillä, että asumistuki nostaa vuokria. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksen mukaan väite kuitenkin ontuu.
Tutkimuspäällikön terveiset hallitusneuvottelijoille: Muistakaa kokonaisuus
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen mukaan tärkeintä on, että säästöjä hakiessa katsotaan kokonaisuutta. Muuten voi käydä niin, että leikkaukset yhdestä paikasta paisuttavat kuluja toisaalla.
Asumistuesta leikkaamisessa riskinä on, että toimeentulotuen tarve kasvaa.
Jo nyt asumistuen saajista neljännes saa lisäksi toimeentulotukea. Perustoimeentulotuella katettiin asumismenoja viime vuonna yhteensä 326 miljoonalla eurolla.
Toimeentulotukeen vaikuttavat niin tulot kuin varallisuuskin. Lisäksi esimerkiksi moni opiskelija ei ole oikeutettu toimeentulotukeen, sillä nostamatonkin opintolaina katsotaan tuloksi.
Jauhiaisen mukaan toimeentulotuen suuri ongelma on, että se ei kannusta työntekoon. Moni puolueista tavoittelee sosiaaliturvan uudistamisella juuri kannustinloukkojen purkamista.
– Toimeentulotuki on sekä työnteon kannustimien että tuen hakemisen kannalta paljon asumistukea hankalampi. Asumistuki on helpommin yhdistettävissä siihen, että ihminen siirtyy työttömyydestä työhön.
Vaikka asumistukea parjataan, Jauhiaisen mukaan siinä on paljon hyvääkin.
– Toimeentulotuessa on kärjistetysti sanottuna sellainen mekanismi, että kun tienaat euron lisää, menetät euron tukea. Asumistukeen pienet tulojen vaihtelut eivät juuri vaikuta.
Kaikkiin tuensaajiin kohdistuva rahapotin leikkaus ei todennäköisesti tuo toivottuja säästöjä, koska osa joutuu paikkaamaan menovajettaan toimeentulotuella.
Jauhainen uskoo, että olemassa on tehokkaampiakin ratkaisuja.
– Sen sijaan esimerkiksi ansiotulovähennyksen poistamisella tai opiskelijoiden saaman tuen muuttamisella on pienempi vaikutus toimeentulotukeen. Toimeentulotuen käyttö on vähäisempää niin ansiotuloja saavilla kuin opiskelijoilla, hän summaa.
Onko asumistuen täysremontti tarpeen? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 15. toukokuuta kello 23.00:een saakka.