VR luopuu 25 matkustaja-asemastaan lähivuosien aikana, yhtiö tiedottaa. VR neuvottelee asemien myynnistä ensisijaisesti kaupunkien ja kuntien kanssa.
Lähiaikoina mahdollisesti myytävät asemat ovat Akaa Toijala, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kolari, Kotka, Kouvola, Kuopio, Kemijärvi, Lahti, Mikkeli, Oulainen, Parkano, Pieksämäki, Riihimäki, Siilinjärvi, Turku sekä Turku Kupittaa, Tuusula Jokela ja Varkaus.
Helsingin ja Tampereen asemat eivät ole lähivuosina luovutettavien asemien joukossa, koska niillä on käynnissä olevia kehityshankkeita.
Myös raja-asemien tilannetta tarkastellaan erikseen. VR:n omistamia raja-asemia ovat Kuhmo Vartius, Lappeenranta Vainikkala ja Tohmajärvi Niirala.
Yhtiön mukaan asemien rooli on muuttunut merkittävästi viime vuosina, kun lipunmyynti ja matkustamiseen liittyvä informaatio ovat siirtyneet digitaalisiin kanaviin. Samalla esimerkiksi odotustilojen tarve on vähentynyt, VR kertoo.
Suomessa on yhteensä 64 matkustajaliikennettä palvelevaa asemarakennusta. VR:n lisäksi niitä omistavat muun muassa Väylävirasto, kunnat ja yksityiset yritykset.
Kajaanin kaupunki ei aio ostaa asemarakennusta
Kajaanin kaupunki ei ole kiinnostunut ostamaan nykyisen matkakeskuksen yhteydessä olevaa rautatieasemarakennusta, sanoo kaupunginjohtaja Jari Tolonen.
Kajaani on pyrkinyt ennestäänkin vähentämään varsinkin vanhempaa kiinteistöään, joiden käyttöönotto vaatisi kalliitakin remontteja. Tolosen mukaan ei ole olemassa sellaisia toimintoja, joita esimerkiksi asemarakennukseen voitaisiin nyt keskittää.
– Vaikka asema hieno rakennus onkin, voin veikata, että vaatii satoja tuhansia euroja, jos se kunnostetaan, Jari Tolonen toteaa.
VR ei ole ollut nyt Kajaaniin kaupunkiin yhteydessä aseman mahdollisista kaupoista. Vuosien varrella asiasta ollaan Jari Tolosen mukaan keskusteltu, mutta kaupunki ei ole ollut tuolloinkaan ostamisesta kiinnostunut.
Kajaanin asemarakennusta on kutsuttu yhdeksi Suomen kauneimmista rakennuksista.
”Omistajatahoa tulisi miettiä laajemminkin”
Etelä-Savossa myytävien asemien joukossa on Pieksämäen ja Mikkelin asemat.
Pieksämäen kaupunginjohtaja Ulla Nykäsen mukaan asemarakennus ei ole kaupungille strategisesti tai taloudellisesti tärkeä.
– Omistajatahoa tulisi miettiä laajemminkin kuin pelkästään kaupunkien omistajuuden kautta. Voisiko odotustila olla esimerkiksi Väylävirastolla, joka omistaa asemien infrastruktuuria muutoinkin?
Myöskään Mikkelin kaupungilla ei ole omaa tarvetta asemarakennukselle, mutta se nähdään sekä kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tärkeänä.
– Aktiivisessa käytössä olevat rakennukset säilyvät pääsääntöisesti parempikuntoisina ja ”saranoiden kuluminen” huokuu sitä oikeaa elämää, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.
Hämäläiskaupungit tutkivat mahdollista ostamista
Hämäläiskaupungit Hämeenlinna, Lahti ja Riihimäki aikovat selvittää, kannattaisiko asemarakennus ostaa. Lahden kaupunki on jo aiemmin ollut kiinnostunut asema-alueen maankäytöstä ja ostanut maata aseman länsipuolelta muun muassa tulevaisuuden pysäköintitarpeisiin. Kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho toteaa, että aseman ostamisen mahdolliset hyödyt pitää tutkia.
Hämeenlinnan kaupunkirakennejohtaja Tarja Majurin mukaan pohdintaan tulee vaikuttamaan muun muassa se, että asemarakennus on suojeltu. Riihimäelle asemanseudun kehittäminen on tärkeä strateginen alue, joten kaupunki haluaa perehtyä asiaan kunnolla, viestittää kaupunginjohtaja Jouni Eho.