Perussuomalaiset tavoittelevat kehitysyhteistyörahoihin mahdollisimman suuria leikkauksia, kun taas ruotsalainen kansanpuolue haluaa lisätä rahoitusta. Asiasta väännetään parhaillaan käytävissä hallitusneuvotteluissa.
Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tänään keskiviikkona suoraan, että perussuomalaisten ehdotus kehitysavun leikkaamisesta ei käy RKP:lle.
– Emme tietenkään ole valmiita suuriin leikkauksiin. Me haluaisimme lisätä kehitysyhteistyörahoja niin, että saavutamme 0,7 % bruttokansantuotteesta, Henriksson sanoi aamulla mennessään Säätytalolle neuvottelemaan hallitusohjelmasta.
Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite saavutettiin hetkellisesti 1990-luvun alussa kun talous romahti. Viime vuosina osuus on ollut noin 0,4–0,5 prosenttia.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho sanoi eilen maanantaina, että perussuomalaiset ajavat mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyöhön.
Henriksson on täysin eri linjoilla Halla-ahon kanssa.
– Tässä tilanteessa kun meillä on Ukrainan sota, me joudumme maksamaan vielä pitkään tukea Ukrainalla, mutta se ei tarkoita sitä, että kaiken muun voi unohtaa, vaan Suomen on oltava myös luotettava kumppani tulevaisuudessa, Henriksson sanoo.
Professori: Aikooko Suomi käpertyä itseensä?
Globaaliin eriarvoisuuteen perehtynyt Helsingin yliopiston professori Anja Nygren arvioi, että kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi huono asia niin Suomelle kuin maille, joiden kanssa yhteistyötä tehdään.
– Se olisi Suomen maineelle sellainen tahra. Me olemme olleet kansainvälisesti aika hyvin tunnettu toimija kehitysyhteistyön kentillä: on viety eteenpäin demokratiakysymyksiä, oikeusvaltioperiaatteita, ihmisoikeuskysymyksiä, hirveän tärkeitä oltu ilmastokysymyksissä. Jos tämä kaikki puretaan alas, niin aikooko Suomi sitten käpertyä itseensä, Nygren pohtii.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään Suomen maineesta. Nygren tähdentää, että esimerkiksi ilmastonmuutos etenee myös Suomeen, vaikka tekisimme kuinka hyvää kansallista politiikkaa.
– Maailma on vain niin linkittynyt, että ajatus tiukasta kansallisvaltiosta ja valtiojohtoisesta hallinnasta, jossa ajatellaan vain yhden maan toimintaa, on auttamattomasti aikansa elänyt, Nygren sanoo.
Hän arvioi, että jos Suomi vetäytyy kansainvälisestä yhteistyöstä ja on ylipäätään vähemmän kiinnostunut kansainvälisistä asioista, vaikutukset näkyvät myös yrityspuolella ja yliopistoissa.
– Kehitysyhteistyöllä on aika isoja epäsuoria vaikutuksia siihen, miten Suomi nähdään. Esimerkiksi osa yrityksistä miettii, onko Suomi hyvä paikka investoida ja onko Suomi kansainvälisesti avoin, Nygren pohtii.
Hän epäilee, että ulkomaiset osaajat ja opiskelijat eivät ehkä ole jatkossa yhtä kiinnostuneita Suomesta, jos Suomen kansainvälisyys ja maine heikkenevät. Korkeasti kouluttautuneet suomalaiset saattavat myös lähteä ulkomaille etsimään parempia mahdollisuuksia.
Kehitysyhteistyövarat eivät nytkään yllä YK:n tavoitteeseen
Viime vuonna kehitysyhteistyöhön budjetoitiin 1,1 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,42 prosenttia Suomen bruttokansantulosta, kertoo ulkoministeriö.
Kehitysyhteistyörahoja käytetään esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistamiseen, koulutukseen, demokratian edistämiseen, kehittyvien maiden talouden perustan vahvistamiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
Hätäapu pelastaa ihmishenkiä. Viime vuonna Suomi antoi humanitaarista apua yli 100 miljoonalle ihmiselle 56 maassa YK-järjestöjen kautta, ulkoministeriö kertoo Kehityspolitiikan tulosraportissa.
Raportin mukaan Suomi auttoi 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta ja Suomi teki rauhantyötä 20 eri maassa vuonna 2022.
Merkittävä osa Suomen Ukrainaan kohdistamasta avusta on rahoitettu kehitysyhteistyövaroin.
Afganistanin naisia on tuettu pitkään
Esimerkiksi Afganistanissa Suomi on auttanut naisia, joiden perusoikeuksia maassa on heikennetty äärimmilleen. Suomen rahoilla on Afganistanissa koulutettu naispoliiseja ja toimittajia, parannettu seksuaaliterveyttä. Tietokirjailija Katri Merikallio kertoi hiljattain Ylen Politiikkaradiossa, että Suomi on onnistunut auttamaan monia tyttöjä ja naisia Afganistanissa.
– Tyttöjen koulunkäynnin lisääminen oli suurin asia. Äitiyskuolleisuus väheni merkittävissä määrin. Ihmisoikeuksia alettiin aivan toisella tavalla ymmärtää, Merikallio kertoo.
Nyt kun Afganistanin talebanhallinto heikentää naisten oikeuksia entisestään, olisi Merikallion mukaan erityisen tärkeää olla unohtamatta avun tarvitsijoita.
Merikallio haastatteli afganistanilaisia naisia tammikuussa julkaistuun raporttiin Afganistanin naisten ääni.
Kehitysyhteistyövarat eivät nytkään yllä YK:n tavoitteeseen
Viime vuonna kehitysyhteistyöhön budjetoitiin 1,1 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,42 prosenttia Suomen bruttokansantulosta, kertoo Ulkoministeriö.
Kehitysyhteistyörahoja käytetään esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien vahvistamiseen, koulutukseen, demokratian edistämiseen, kehittyvien maiden talouden perustan vahvistamiseen ja työpaikkojen luomiseen sekä ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.
Hätäapu pelastaa ihmishenkiä. Viime vuonna Suomi antoi humanitaarista apua yli 100 miljoonalle ihmiselle 56 maassa YK-järjestöjen kautta, ulkoministeriö kertoo Kehityspolitiikan tulosraportissa.
Raportin mukaan Suomi auttoi 92 miljoonaa nuorta saamaan seksuaalikasvatusta ja Suomi teki rauhantyötä 20 eri maassa vuonna 2022.
Merkittävä osa Suomen Ukrainaan kohdistamasta avusta on rahoitettu kehitysyhteistyövaroin.
Afganistanin naisia on tuettu pitkään
Esimerkiksi Afganistanissa Suomi on auttanut naisia, joiden perusoikeuksia maassa on heikennetty äärimmilleen. Suomen rahoilla on Afganistanissa koulutettu naispoliiseja ja toimittajia, parannettu seksuaaliterveyttä. Tietokirjailija Katri Merikallio kertoi hiljattain Ylen Politiikkaradiossa, että Suomi on onnistunut auttamaan monia tyttöjä ja naisia Afganistanissa.
– Tyttöjen koulunkäynnin lisääminen oli suurin asia. Äitiyskuolleisuus väheni merkittävissä määrin. Ihmisoikeuksia alettiin aivan toisella tavalla ymmärtää, Merikallio kertoo.
Nyt kun Afganistanin talebanhallinto heikentää naisten oikeuksia entisestään, olisi Merikallion mukaan erityisen tärkeää olla unohtamatta avun tarvitsijoita.
Merikallio haastatteli afganistanilaisia naisia tammikuussa julkaistuun raporttiin Afganistanin naisten ääni.