Viime vuosina on kiinnitetty enenevässä määrin huomiota ihmisten jaksamiseen töissä ja erityisesti työergonomiaan: työpisteiden valaistusta on parannettu ja toimistoihin on hankittu sähköpöytiä.
Mutta onko kaikista näistä laitteista ja fyysistä hyvinvointia tukevista apuvälineistä mitään hyötyä, jos ihmiset uupuvat henkisesti?
Työelämän muutos, nopea tietotekninen kehitys ja jatkuva uudistusten tarve haastavat työhyvinvointia.
Kognitiivinen eli tiedollinen kuormitus onkin työelämän uusin riskitekijä.
– Kuormitustekijät voivat liittyä työn vaatimuksiin tai sellaisiin olosuhteisiin, jotka vievät huomiota itse työstä, Tuomas Mäki-Ontto kertoo.
Mäki-Ontto on mukana Aivorauhalla hyvinvointia -hankkeessa, jossa etsitään työkaluja tietotyöläisten aivojen kuormitukseen. Tutkimuskohteena ovat muun muassa Sataedu sekä Tampereen seudun ammattiopisto Tredu.
Työn pirstaleisuus kuormittaa
Monella alalla kärsitään työntekijäpulasta, siksi työntekijöiden hyvinvointiin panostaminen on entistä tärkeämpää.
Aivo- ja asiantuntijatyö mielletään usein toimistotyöksi, mutta kuormitusta ja jatkuvaa uuden oppimista kohdataan nykyään kaikilla toimialoilla.
– Ilmiö tunnistetaan niin it-alalla kuin ihan perustöissä kuten kaupan alalla.
Tuomas Mäki-Ontto tunnustaa saavansa itsensä päivittäin kiinni siitä, että monitekeminen ja työn pirstaleisuus ohjaa omaakin tekemistä.
– Pitää muistaa, että työ on vain yksi osa elämää. Vapaa-ajan ei pitäisi mennä vain työstä palautumiseen, vaan elämästä pitäisi jaksaa nauttia.
Työturvallisuuden maksimointi vaatii keskittymistä ja ylimääräiset häiriötekijät ja kuormitus heikentävät sitä, olipa kyse sitten bitumikaton asentajasta tai automaatioinsinööristä.
Yhteiset pelisäännöt ja omat rajat
Yli kymmenen vuotta kognitiivista ergonomiaa tutkineen Työterveyslaitoksen mukaan työyhteisön yhteisillä pelisäännöillä (PDF) vaikutetaan työn arkeen ja työntekijöiden hyvinvointiin.
Jos aivotyön sujuvoittaminen jätetään vain työntekijän vastuulle, vaikutetaan lähinnä seurauksiin, ei syihin.
Moni tietotyöläinen pystyy kuitenkin pienillä muutoksilla parantamaan omaa aivorauhaansa.
– Tärkeimmät työtehtävät kannattaa sijoittaa niihin hetkiin, jolloin on vireimmillään. Kukaan ei pysty olemaan tehokas ja tuottava kahdeksaa tuntia päivässä, sanoo Mäki-Ontto.
Työyhteisössä voidaan yhteisesti sopia säännöt esimerkiksi sähköpostiin tai puhelimeen vastaamisen suhteen.
– Puhelimen voi laittaa äänettömälle päivän aikana, ei koko ajan tarvitse olla tavoitettavissa.
Rajojen asettaminen ja niistä kiinni pitäminen on jokaisen työntekijän oikeus.
Kyseessä voi olla hyvinkin pieniä valintoja, esimerkiksi Tuomas Mäki-Ontolla itsellään on erillinen työ- ja siviilipuhelin, eikä puhelimiin ole ladattu esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksia.
– Muutos lähtee aina itsestä. Sitä kautta voi vaikuttaa tiimiin ja työyhteisöön.
Mikrotauoilla edistetään hyvinvointia
Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota fyysiseen kuormitukseen työpaikoilla ja -yhteisöissä.
Työpäivän aikaisella aktiivisuudella pystytään vaikuttamaan myös aivojen kuormitukseen.
Vaikka tutkimus on vielä kesken, on selvää, että lyhyt liikuntatuokio työpäivän aikana elvyttää myös aivo- ja ajatustoimintaa.
– Työyhteisön jumppa, portaiden kävely tai ihan vaikka se, että kävelee hakemaan kupin kahvia, katkaisee ajatuksen ja sillä on palauttava vaikutus, vinkkaa Tuomas Mäki-Ontto.
Voit keskustella aiheesta 16. toukokuuta kello 23 asti.