Itä-Suomen yliopisto ja Haaga-Helia-ammattikorkeakoulu selvittivät, miten työnantajan velvollisuudet ja työntekijän oikeudet huomioidaan etätyössä.
Tutkimuksessa selvisi, että etätyön tekemiseen kohdistuu erilaisia lakisääteisiä vaatimuksia, jotka esimerkiksi edellyttävät, että etätyöpaikka määritetään ennakkoon ja sen soveltuvuus arvioidaan.
Tutkimusryhmä teetti kyselyn julkishallinnon työsuojeluvaltuutetuille ja -päälliköille. Kyselytutkimukseen he saivat parisataa vastausta. Lisäksi tutkijat tarkastelivat työnantajien tekemiä etätyöohjeita.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo, että tutkimuksessa todettiin ohjeiden jääneen hyvin yleiselle tasolle. Kyselytutkimuksen vastausten perusteella työnantajat eivät välttämättä ole kiinnittäneet riittävästi huomiota etätyöskentelyä koskevaan sääntelyyn.
– Näyttää siltä, että julkisen hallinnon työnantajiakaan ei tunnu kiinnostavan se, missä etätyötä tehdään, vaikka sillä on merkitystä myös työntekijän oikeuksien kannalta, hän sanoo.
Etätyöskentelyä voi valvoa vain rajoitetusti
Etätyöjärjestelyissä tulisi ottaa huomioon muun muassa työturvallisuus-, työsopimus- ja työterveyslainsäädäntö. Lisäksi huomioon on otettava tietosuojalaki ja julkisen hallinnon puolella tiedonhallintalaista tietyt turvallisuusvaatimukset.
Etätyöpisteeksi ei esimerkiksi sovellu kahvila tai avoin etätyötila, jos työntekijä käsittelee salassa pidettävää tietoa. Työpisteen tulisi olla myös ergonominen.
Myös näyttöpäätetyöhön on omaa sitovaa sääntelyä, Voutilainen toteaa. Työnantajan tulisi varmistaa ennakkoon näiden toteutuminen. Käytännössä se on kuitenkin haastavaa, koska etätyön tekoa voi valvoa vain rajoitetusti.
– Pitäisi laatia tarkastuslistat, mutta ne eivät ole yleisesti käytössä, julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen sanoo.
Työnantaja voi kerätä työntekijän sijaintitietoja varmistaakseen, että lakisääteiset velvollisuudet täyttyvät. Automaattisesti sijaintitietoja ei voi kuitenkaan kerätä eikä työnantaja voi tehdä tarkastuksia työntekijän kodissa tai muissa kotirauhan piiriin kuuluvissa tiloissa.
Kyselytutkimuksesta selvisi, että etätyön tekemistä ei seurata ja valvota riittävästi. Puutteellista valvontaa kyselyyn vastanneet perustelevat etenkin työnantajan ja työntekijän välisellä luottamuksella.
– Välttämättä työntekijöillä itsellään puhumattakaan työnantajista ei ole tiedossa sitä, mitä kaikkia vaatimuksia etätyöskentelyyn sisältyy, Voutilainen sanoo.
Etätyön tekemisestä laaditaan opas
Lait on säädetty ennen etätyöskentelyn yleistymistä ja Tomi Voutilainen ajattelee, että etenkin työtapaturmalakia olisi syytä tarkastella uudelleen.
Viime aikoina on ollut tuoreita esimerkkejä siitä, miten työtapaturmia tuomioistuimessa arvioidaan. Työnantajan toimipaikalla sattuneessa tapaturmassa ei kyseenalaisteta, onko työntekijä ollut juuri tekemässä työtä, hakemassa kahvia tai tekemässä taukojumppaa.
– Ne ovat kaikki työtapaturmiin meneviä, mutta sitten, kun tapaturma sattuu etätyöpaikassa, niin se ei olekaan enää selvää, katsotaanko niitä työtapaturmiksi ja liittyvätkö ne välittömästi etätyön tekemiseen, Voutilainen kertoo.
Tutkimuksen tulosten pohjalta laaditaan etätyöopas, joka julkaistaan kesäkuun alussa Työsuojelurahaston, Itä-Suomen yliopiston ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun verkkosivuilla.