Suomen aurinkoenergian rakentaminen on saamassa yllättävältä suunnalta varsin tuntuvaa tukea.
EU:n toiseksi pienin jäsenmaa, Luxemburg haluaa rahoittaa aurinkovoiman rakentamista Suomeen summalla, jonka turvin aurinkoenergian teho voisi kasvaa kymmeniä prosentteja nykyisestä.
Luxemburg tarjoaa suomalaisyrityksille 40 miljoonaa euroa investointitukea suurten aurinkovoimapuistojen rakentamiseksi.
1. Onko 40 miljoonaa euroa näissä hommissa paljon?
Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Outi Vilén arvioi, että tukisummalla syntyisi jopa 400 megawattia uutta aurinkovoimaa. Se olisi varsin tuntuva kasvu, sillä tällä hetkellä Suomen aurinkoenergian teho on vajaa 700 megawattia.
Nyt valtaosa aurinkoenergiasta Suomessa syntyy hyvin pienistä puroista, mutta suuria, yli megawatin tehoisia voimaloita on vain vajaa kymmenen. Tuen avulla aurinkoenergian suuren mittakaavan tuotanto ottaisi harppauksen.
– Toivotaan, että tällä on vauhtia antava vaikutus alalle sen alkumetreillä, Vilén sanoo.
Suomessa on vireillä tuhansia megawatteja suuren mittakaavan aurinkovoimaa, mutta moni hanke on yhä kannattavuuden rajamailla.
Energiateollisuuden asiantuntija Marja Rankila luonnehtii tukisummaa ”ihan kohtuulliseksi”.
– Kyllä tämä tulee lisäämään kiinnostusta ja kasvattaa käynnistyviä aurinkovoimahankkeita. Sillä saadaan kolme, neljä isoa hanketta liikkeelle, Rankila arvioi.
Luxemburgin tuki vastaa jopa neljännestä hankkeen kaikista investointikustannuksista.
2. Miksi juuri Luxemburg tukee Suomen aurinkovoimaa?
Minivaltio Luxemburgilla on oma lehmä ojassa. Sillä on vaikeuksia päästä EU:n asettamaan tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Nyt apua haetaan EU:n uusiutuvan energian rahoitusmekanismista, johon Suomeen annettava rahoituskin liittyy.
Mekanismissa toiseen EU-maahan tehtävän hankkeen rahoittajamaa voi kirjata omiin nimiinsä 80 prosenttia sähköntuotannosta ja siten kattaa tilastoissa omaa uusiutuvan energian lisäämisvelvoitettaan.
Mekanismi on käytössä nyt ensimmäistä kertaa.
Suomi oli ainoa EU-maa, joka tarjoutui rahoituksen kohdemaaksi. TEM:n Vilén arvelee syyksi sen, että muissa EU-maissa omiin uusiutuvan energian tavoitteisiin pääseminen on niin tiukoilla, että niillä ei ole varaa luopua omasta uusiutuvan energian tilasto-osuuksista toisen maan eduksi.
Suomella tavoitteeseen pääseminen ei Vilénin mukaan tämän takia vaarannu.
– On positiivista, jos tällä tukiohjelmalla saadaan aurinkovoima-alaa paremmin käyntiin. Se parantaa myös muiden hankkeiden mahdollisuutta toteutua markkinaehtoisesti.
Käyttämällään 40 miljoonalla eurolla Luxemburg saa tilastoihinsa enemmän uusiutuvaa sähköä kuin ilman tätä mekanismia.
3. Kuka saa Luxemburgin miljoonat?
Tukiraha jaetaan huutokaupassa, jossa yritykset kilpailevat siitä, kuka rakentaa saadulla summalla eniten aurinkovoimamegawatteja.
Tuuli- ja aurinkovoimaa rakentavan Ilmattaren kehityspäällikkö Katja Koponen arvelee yhtiön osallistuvan huutokauppaan.
– Tässä on syyskuuhun asti aikaa antaa tarjouksia. Käymme sisäistä keskustelua, mutta todennäköisesti olemme mukana. Tämä on hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus.
Sen sijaan toinen suuri tuuli- ja aurinkovoimarakentaja OX2 ei ole lähdössä mukaan. Rahoituksen ehtona on, että yhtiöllä on lainvoimainen rakennuslupa voimalalle. Sellaista OX2:lla ei ainakaan vielä ole Suomessa.
– Aurinkovoiman kannattavuus Suomessa ei ole vielä kovin hyvä eli ensimmäisille hankkeille investointitukea varmasti tarvitaan ja se on todella arvokasta. Tämä on positiivinen asia, sanoo OX2:n liiketoimintajohtaja Saku-Matti Mäki.
Fortum ja Helen eivät ehtineet vastata Ylen kysymyksiin.
4. Onko kaamos-Suomessa tulevaisuutta aurinkovoimalle?
Suomen pimeän talven vastapainona ovat kesän pitkät päivät. Silloin sähkönhinta on yleensä halpa talveen verrattuna, mutta tästä huolimatta uskoa riittää aurinkovoiman kannattavuuteen.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä aurinkovoimaloiden teho kymmenkertaistuu nykyisestä vajaasta 700 megawatista.
Yksi Suomen etuja aurinkovoiman tuotannossa onkin juuri hyvät kantaverkkoyhteydet, jolloin uudet voimalat saadaan osaksi sähköverkkoa ja -markkinoita.
Suomessa on paljon tilaa voimaloille esimerkiksi Luxemburgiin verrattuna. Nyrkkisääntönä on, että yksi megawatti aurinkovoimaa tarvitsee tilaa paneeleilleen vajaa puolitoista hehtaaria.
Aurinkoakin Suomessa riittää. Vuodessa auringon säteilyä tulee suunnilleen saman verran kuin Pohjois-Saksassa. Viileä ilmasto on eduksi, sillä se parantaa aurinkopaneelien tehoa.
5. Tuleeko Suomesta energiatuotannon siirtomaa?
Suomen tuulivoimaloista yli puolet on ulkomaisessa omistuksessa. Luxemburgista ei rahoitusmekanismissa tule aurinkovoimahankkeiden omistajaa, mutta kuitenkin huomattava rahoittaja.
Onko siis vaarana, että tuuli- ja aurinkovoimapuistot pilaavat maisemia Suomessa, mutta hyödyt menevät ulkomaille?
Työ- ja elinkeinoministeriön Vilénin mukaan on lopulta ”strateginen linjaus” millaisia energiamääriä Suomessa halutaan tuottaa. Neljän sadan megawatin voimala vaatisi käytännössä runsaan neljän neliökilometrin suuruisen alueen.
Energiateollisuuden Marja Rankila korostaa, että Suomeen rakennettava aurinkovoima parantaa suomalaista sähkön omavaraisuutta, laskee hintaa ja siten voi tuoda esimerkiksi vety- ja terästeollisuuden investointeja.
OX2:n Saku-Matti Mäki uskoo, että päästöttömän ja edullisen sähkön vaikutus voi ”moninkertaistua työpaikkojen, verotulojen ja yleisen taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta”, kun sähköä kuluttavaa teollisuutta hakeutuu Suomeen.
Aurinkovoima tuottaa sähköä eniten kesällä, jolloin hinnat ovat yleensä muutenkin alempana kuin talvella. Siitä huolimatta Ilmattaren Katja Koponen pitää hyvänä tavoitteena lisätä tuotantoa.
– Meidän pitäisi pystyä luomaan sellainen energiajärjestelmä, joka tuottaa niin paljon energiaa, että tänne kannattaa tehdä teollisen vedyn ja sen jatkojalosteiden investointeja. Toivottavasti niin, että se jatkojalostus pysyy Suomen sisällä, koska se on mahtava mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle, Ilmattaren kehityspäällikkö Katja Koponen ennakoi.
Aiheesta voi keskustella maanantaihin klo 23 saakka.