Vappuviikolla Kiinan katsotuin elokuva oli uusi toimintaelokuva, englanninkieliseltä nimeltään Born to Fly. Se kertoo kiinalaisista hävittäjälentäjistä, jotka taistelevat hyökkääviä vihollisia vastaan. Vihollisten kotimaata ei mainita nimeltä, mutta he puhuvat amerikanenglantia.
Elokuva muistuttaa erehdyttävästi amerikkalaisia Top Gun -elokuvia, sillä erotuksella, että sankarit ovat kiinalaisia huippulentäjiä.
Elokuva on valmistettu tiiviissä yhteistyössä Kiinan kansanarmeijan PLA:n kanssa. Toki myös Yhdysvaltain laivasto vaikutti aikoinaan alkuperäisen Top Gun -elokuvan syntyprosessiin.
Autoritäärisessä Kiinassa isänmaalliset fiktioelokuvat ovat viime vuosina olleet eräs keskeinen mielipidemuokkauksen muoto. Siksi hävittäjäelokuva heijastaa huolestuttavasti vaarallista nykytilannetta.
Todellista sodan uhkaa Etelä-Kiinan merellä
Juuri nyt USA:n ja Kiinan suhteet ovat oikeassa elämässä huonommat kuin vuosikymmeniin. Tämä taas koskee meitä kaikkia, sillä näiden kahden supervallan suhteiden kehitys saattaa olla koko tämän vuosisadan tärkein asia.
Se vaikuttaa ratkaisevasti maailman rauhaan ja maailmantalouden kehittymiseen, mutta myös siihen, pystyykö ihmiskunta selviämään esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisista globaaleista haasteista.
Tämän kevään aikana tilanne on kiristynyt hyvin vaaralliseksi.
Huhtikuussa Kiina harjoitteli jälleen kerran Taiwanin saartoa ja valtausta. Kiina pitää Taiwania itselleen kuuluvana kapinamaakuntana.
Kiinan johtaja Xi Jinping vaati maaliskuussa, että Kiinan asevoimien tulee ”uskaltaa taistella.” Upseerit vastasivat johtajan huutoon.
– Joukkomme ovat valmiina taistelemaan milloin tahansa. Murskaamme päättäväisesti Taiwan-separastien aikeet ja kaikkien ulkovaltojen sekaantumisen. Uskallamme taistella ja uskallamme voittaa! Kiinan asevoimien upseeri Zhang Benming jyrisi huhtikuisen harjoituksen yhteydessä.
Läntiset Kiinan sotilaspolitiikan asiantuntijat ovat varoittaneet, että Xin puheet kannattaa yleensä ottaa tosissaan. Kiinassa on nähty merkkejä jopa valmistautumisesta sotaan. Maassa on vahvistettu väestösuojia ja pohdittu huoltovarmuuskysymyksiä konfliktin varalta.
Kiinalla on kiistaa Etelä-Kiinan meren alueiden hallinnasta ja merenkulkuoikeuksista lukuisien alueen valtioiden kanssa. Myös Born to Fly -elokuvan juoni liittyy tähän.
Vaarana on sodan syttyminen vahingossa
Yhdysvallat on viime viikkoina vakuuttanut sitoutumistaan Aasian liittolaistensa puolustamiseen. Huhtikuun lopulla USA harjoitteli liittolaisensa Filippiinien kanssa mm. vihollislaivojen upotusta ohjuksilla.
Kiina ei katso hyvällä Filippiinien ja USA:n sotilaallisten suhteiden lämpenemistä.
Vaarana pidetään erityisesti sitä, että tilanteen kiristyminen johtaisi vahingossa suurvaltasotaan, jota kukaan ei oikeasti halua. Yhdysvallat haluaisikin pystyttää Kiinan kanssa erityisen kommunikaatiojärjestelyn, jolla estetettäisiin esimerkiksi ydinsodan syttyminen väärinkäsityksen seurauksena. Tällainen ”kuuma linja” oli käytössä kylmän sodan aikaan Neuvostoliiton ja USA:n välillä.
Kiina on toistaiseksi ollut haluton tällaiseen järjestelyyn.
Kiina varustautuu vauhdilla
Kiinan viralliset sotilasmenot ovat jo nyt reilusti yli 200 miljardia dollaria vuodessa, paljon enemmän kuin Yhdysvaltain Tyynenmeren liittolaisten, kuten Australian, Japanin ja Etelä-Korean yhteensä. Tukholman rauhantutkimuskeskus Sipri arvioi, että Kiinan todelliset sotilasmenot ovat huomattavasti ilmoitettua suuremmat, lähemmäs 300 miljardia dollaria vuodessa.
Silti sotilaallisesti USA on edelleen ylivoimainen, sen sotilasmenot ovat lähes kolminkertaiset Kiinaan verrattuna. USA:n ja sen liittolaisten sotilasmenot ylittävät reilusti Kiinan ja Venäjän yhteenlasketun tason.
Kiina kehittää hurjaa vauhtia erityisesti laivastoa. Pelkästään taistelulaivojen määrässä sillä on jo nyt maailman suurin sotalaivasto, n. 340 erilaista taistelukelpoista sotalaivaa. Yhdysvaltain laivastoon kuuluu 296 taisteluihin kykenevää laivaa.
Käytännössä toki Yhdysvaltain laivasto on edelleen selvästi vahvempi, sillä on esimerkiksi palveluskäytössä 11 lentotukialusta ja tehokkaampi sukellusvenelaivasto. Mutta Kiinan kolmas lentotukialus on jo koekäytössä ja lisää on tulossa lähivuosina.
Kiina haluaa nousta maailman voimakkaimmaksi valtioksi
Kiina ei peittele sitä, että se haluaa nousta lähivuosikymmeninä maailman voimakkaimmaksi valtioksi, kaikilla mittareilla.
Kiinan talouskasvu tällä vuosituhannella on ollut hurjaa. Silti Yhdysvaltain ja sen liittolaisten talous on edelleen huomattavasti suurempi kuin Kiinan ja sen läheisen kumppanin Venäjän yhteensä. Mutta Kiinan potentiaali on valtava, sen väestö on nelinkertainen Yhdysvaltoihin verrattuna.
USA on edelleen maailman suurin talous, mutta ostovoimakorjatussa bruttokansantuotteessa Kiina on jo sen edellä. Ostovoimakorjatussa BKT:ssä on huomioitu maan hintataso.
USA näkee Kiinan nousun nyt suoraan uhkaavan sen omaa strategista asemaa. Kiinassa taas nähdään, että Yhdysvallat yrittää epäreilusti hidastaa Kiinan kehitystä.
Yhdysvallat on pyrkinyt estämään Kiinaa saamasta erityisesti korkean tason mikrosiruja, joita se ei itse kykene valmistamaan. Esimerkiksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoittaa, että maailman talouden suurten veturien kiristyvät suhteet uhkaavat voimakkaasti koko maailman taloudellista kehitystä.
Lännen talous irti Kiinasta?
Viime aikoina poliittiseen puheeseen on tullut vauhdilla uusi muotisana, decoupling. Se tarkoittaa irtikytkemistä ja nyt sillä tarkoitetaan lännen irtautumista Kiina taloudesta.
Eurooppalaiset ja myös amerikkalaiset poliitikot ja diplomaatit vakuuttelevat julkisuudessa, että tarkoitus ei ole päästä irti Kiinasta. Silti aiheesta puhutaan koko ajan.
Puhuessaan Pekingissä huhtikuussa Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock totesi, että maailma seuraa tarkkaan, millaisin keinoin Kiina on pyrkimässä vuosisadan puoliväliin mennessä maailman vahvimmaksi supervallaksi.
– Siitä riippuu, millaiseen taloudelliseen keskinäisriippuvuussuhteeseen Kiinan kanssa Eurooppa on valmis. Me maksoimme kovan hinnan energiariippuvuudestamme Venäjästä. Samaan halpaan ei tunnetusti kannata mennä kahdesti, Baerbock sanoi.
Tilannetta on verrattu kylmään sotaan. Vertaus kuitenkin ontuu, sillä kylmän sodan vihollisten, USA ja Neuvostoliiton leirit olivat taloudellisesti suhteellisen vähän kytköksissä toisiinsa.
Sen sijaan nyt Kiinan ja Yhdysvaltain taloudet kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.
Uusi uljas maailmanjärjestys?
Myös Ukrainan sota kiristää välejä. Kiinaa yhdistää Venäjään erityisesti halu muuttaa maailmanjärjestystä. Länsimaat puhuvat mielellään ns. sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä. Kiina ja Venäjä katsovat, että tämä maailmanjärjestys on epäreilu ja lännen ehdoilla luotu.
Kiina puhuu jatkuvasti siitä, että maiden sisäisiin asioihin ei pidä puuttua. Silti Kiina ei ole tuominnut Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan.
Todellisuudessa Kiina näyttää haluavan pikemmin maailmanjärjestystä, joka pohjaa suurvaltojen voimatasapainoon ja etupiireihin.
Molemmat supervallat kosiskelevat nyt kuumeisesti muita maita läheisempään liittolaisuuteen. Mutta muu maailma ei näytä haluavan valita Kiinan ja Yhdysvaltain välillä. Esimerkiksi Brasilia, Intia ja Etelä-Afrikka ovat alkaneet korostaa sitoutumattomuutta, kylmän sodan tapaan.
Presidentti Joe Biden on korostanut haluavansa koota demokraattiset maat uuteen rintamaan. Kiina ei usko demokratiaan eikä ihmisoikeuksiin sellaisina kuin ne lännessä nähdään.
Siksi tämänkin vuosisadan supervaltakilpailussa on kyse myös arvoista ja yhteiskuntajärjestelmästä.
Katso A-studion juttu aiheesta: Kiina vastaan USA
Kuuntele podcast: Pelätäänkö Kiinan naapurissa, että suurvalta hyökkää?
Lähteet: The Economist, Financial Times, Washington Post, The New York Times, The Atlantic, Reuters.