Laidunriemu repesi Asikkalassa: katso tätä iloa, kun lehmät pääsevät taas navetasta

Jokakeväinen odotus on ohi ja vapaus koittaa, kun lehmät pääsevät ensimmäistä kertaa laitumelle. Koulutuskeskus Salpauksen lehmät kirmasivat navetasta riemua pursuten, Mustialan opetus- ja tutkimustilalla emmittiin vielä hetki.

Lehmien kesäriemua ei voi estää mikään.
  • Mikko Tuomikoski
  • Leena-Kaisa Laakso

Saana katsoo suurilla silmillään ja puskee aitausta vasten. Kun otsatukkaa rapsuttaa, se vastaa lipaisemalla kättä. Lehmärouva valmistautuu kohta koittavaan merkkitapahtumaan, jossa Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampuksen lehmät päästetään ensimmäistä kertaa talven jälkeen kesälaitumelle.

– Saana, Ruka, Rosmariini, Ruutu ja Raa ovat tässä eturivissä. Ruka antoi äsken jo vähän ymmärtää, että hän voisi olla ensimmäisenä, naurahtaa opettaja Sari Jussila.

Lehmät seuraavat tarkasti tuttujen hoitajien toimia ja aistivat selvästi, että jotain poikkeuksellista on tapahtumassa.

– Ne tuntevat meidät hyvin ja ymmärtävät sen, että tällainen meno ei kuulu arjen rutiineihin. Lehmät ovat todella tarkkaavaisia ja lukevat meitä paremmin, kuin usein ymmärrämmekään, kertoo Jussila.

Lehmiä juoksemassa laitumelle Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan opetusnavetasta.
Kuka ekana laitumella? Rosmariini pääsi Asikkalassa ensimmäisenä kevätlaitumelle. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle

Kevät on edennyt jo melkein kesäksi ja vaikka lehmät ovat ulkoilleet päivittäin, se ei kuitenkaan ole sama, kuin laitumelle pääsy.

– Niillä on tuollainen tilava, betonipohjainen aitaus, jossa ne pääsevät ulkoilemaan. Nyt kevät on edennyt sen verran pitkälle, että luonnon tuoksuista voi jo päätellä, että kesä on lähellä. Se merkitsee tietysti sitä, että kohta pääsee laitumelle.

Lehmät muistavat reitit ja laitumet

Tammelassa Mustialan opetus- ja tutkimustilalla navetan ovet avautuvat aamukymmeneltä.

Kuuluu ääntä, mutta osa lehmistä empii hetken. Muutamaa jännittää. Jokunen pyrkii takaisin navettaan. On suuren muutoksen päivä.

– Kun porukan johtaja menee, muutkin seuraavat perässä. Tämä on lehmille tärkeä juttu. Ulkona ne voivat elää aitoa lehmän elämää. Ne ovat laumassa ja hierarkia on tarkka. Onhan niitä kiva katsella, kun ne selkeästi viihtyvät ja ovat hyvinvoivan oloisia, lehmät navetasta ulos paimentava kotieläintuotannon lehtori Jari Heikkonen kertoo.

Mies mustassa takissa seisoo pellon laidalla ja katsoo kameraan.
Lehtori Jari Heikkonen toimi tilaisuudessa paimenena. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Ulkolaiduntaminen antaa lehmille terveyttä, liikuntaa ja parasta mahdollista ruokaa.

Ensimmäisenä ulos pääsevät automaattilypsyssä ovat lehmät. Niitä on noin kuusikymmentä. Ne laiduntavat vapaasti ja palaavat omatoimisesti navettaan lypsylle ja ruokailemaan.

Laidunta on viisi hehtaaria, ja lehmät pääsevät myös pieneen metsään.

Vanhemmille lehmille paikat ovat jo tuttuja.

– Vanhemmat lehmät kulkevat vuodesta toiseen samoja reittejä ja muistavat hyvät laitumet Jos vaikka vaihdamme joskus aidan paikkaa, ne hämmästyvät. Uusi täytyykin sitten laittaa hyvin, Heikkonen nauraa.

Mustialassa navettaakin voi käydä katsomassa

Tammelassa lehmien laitumelle laskua on seuraamassa lähiseudun ihmisiä pikkulapsesta ikäihmisiin. Lehmät kohtaavat luonnon, katsojat maaseudun.

Lehmiä menossa pellolle.
Mustialan lehmätkin innostuivat kokemaan vapauden hurmaa. Kuva: Ville Välimäki / Yle

Mustialan tila siirtyi muutama vuosi sitten kokonaan luomutuotantoon. Se on saanut sekä luomutuotantosertifikaatin että eurooppalaisen Lighthouse Farm -statuksen. Lighthouse-tilat yhdistävät luomun opetusta ja tutkimusta.

Koulutuspäällikkö Emma Nylund sanoo, että yleisölle avoin lehmien laitumellelaskupäivä on yksi esimerkki Mustialan uudenlaisesta ajattelusta.

– Haluamme palvella myös ympärillä olevia yhteisöjä ja laajemminkin, olla avoimia. Navettaakin voi tulla katsomaan joka päivä.

Luomutuotanto tarkoittaa Mustialassa montaa asiaa. Pelloilla ei käytetä ylimääräisiä lannoitteita, lehmät laiduntavat vapaasti ja navetta on niin viihtyisä, että lehmät haluavat nyt sinne takaisin.

– Haluamme näyttää, että maaseutuelinkeinoissa voimme vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutokseen. Teemme viljelykiertoa, kaikki pellot ovat tutkimuskäytössä ja yritämme koulutuksen keinoin vaikuttaa maanviljelijöihin, että saataisiin tulevaisuudessa maataloutta kestävämpään suuntaan.