Vasemmistoliitto valmistautuu jo taistelemaan Petteri Orpon (kok) oikeistohallitusta vastaan.
Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit neuvottelevat parhaillaan enemmistöhallituksen muodostamisesta.
Vasemmistoliiton puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä puhunut puheenjohtaja Li Andersson varoitti hallitusneuvottelijoita vanhustenhoidon hoitajamitoituksen lakkauttamisesta.
– Kysyn teiltä, Petteri Orpo ja Riikka Purra, oletteko tosiaan valmiita pettämään ne lupaukset, jotka myös te olette antaneet Suomen ikäihmisille ja heidän parissa työskenteleville?
– Oletteko jo unohtaneet vanhustenhoivan räikeät epäkohdat ja ikäihmisten epäinhimillisen kohtelun, jotka toimivat kimmokkeena hoitajamitoituksen säätämiselle, Andersson hämmästeli.
Puheenjohtaja vaihtuu kahden vuoden kuluttua
Vasemmistoliitto alkaa jo varautua Li Anderssonin puheenjohtajakauden jälkeiseen tulevaisuuteen.
Andersson on johtanut vasemmistoliittoa vuodesta 2016. Hän on kertonut, että kesällä 2022 alkanut kolmas kausi on hänen viimeinen puheenjohtajakautensa. Vasemmistoliiton seuraava puoluekokous järjestetään kesällä 2025.
Andersson on ollut yksi suosituimpia puoluejohtajia. Hänen henkilökohtainen suosionsa on ollut vasemmistoliiton kannatusta vahvempaa. Hän ei onnistunut kuitenkaan estämään vasemmistoliiton historiallista katastrofia huhtikuun eduskuntavaaleissa.
Anderssonin suosioon tuli pieni kolhu myös hänen omassa Varsinais-Suomen vaalipiirissään. Hän keräsi jälleen huomattavan noin 18 000 äänen potin, mutta kevään 2019 jättisaaliista suli yli kuusituhatta ääntä.
Andersson presidenttiehdokkuudesta: En ole vastannut mitään
Vasemmistoliitto asettaa Anderssonin mukaan oman ehdokkaan ensi talven presidentinvaaliin. Päätös ehdokkaasta tehdään kesän jälkeen.
Anderssonin mielestä on tärkeää, että vasemmistoliiton ulko- ja turvallisuuspoliittiset näkemykset tulevat esille presidentinvaalikeskustelussa.
Andersson ei ota vielä kantaa siihen, onko hän valmis presidenttiehdokkaaksi.
– En ole vastannut tuohon kysymykseen vielä mitään, Andersson muotoili vastauksensa.
Kolmikko nousi yhdessä ja kaksi kaatui
SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton punavihreän kolmikon vaalivoitto kevään 2019 eduskuntavaaleissa antoi vasemmistoliitolle toiveikkaan kuvan tulevaisuudesta.
Vasemmistoliiton poliittinen voima oli näyttänyt vääjäämättömästi kutistuvan ennen vuoden 2019 vaaleja.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä istui vuosina 1999–2003 vielä 20 kansanedustajaa, mutta vuoden 2015 vaaleissa valintariman ylitti enää kaksitoista vasemmistoliiton kansanedustajaa.
Oppositiopolitiikka Juha Sipilän (kesk.) porvarihallituksen politiikkaa vastaan vuosina 2015–19 katkaisi tappiokierteen ja avasi vasemmistoliitolle tien hallitukseen.
Neljä vuotta hallitusvastuuta Antti Rinteen (sd.) ja Sanna Marinin (sd.) matkassa toi vasemmistoliitolle kuitenkin raskaan vaalitappion huhtikuun 2023 eduskuntavaaleissa.
Vasemmistoliitto menetti viisi eduskuntapaikkaa ja ryhmään jäi enää yksitoista kansanedustajaa – yhdeksän naista ja kaksi miestä.
Äänimäärällä mitattuna viime vaalien tulos oli hieman parempi kuin vuonna 2015, joilloin ääniä tuli 211 702. Tällä kertaa äänipottiin kertyi yhteensä 218 470 ääntä. Viime eduskuntavaaleista äänimäärä väheni yli 33 000 ääntä.
Hurraa-huutoja vasemmistoliitossa ei taida herättää edes se, että vihreät menetti eduskuntavaaleissa yli 136 000 ääntä ja hävisi äänimäärässä (217 795) niukasti vasemmistoliitolle. Vaalimatematiikka toi vihreille kuitenkin enemmän eduskuntapaikkoja (13) kuin vasemmistoliitolle.
Punavihreästä kolmikosta vaalitappiolta pelastui vain SDP, jonka puheenjohtaja Sanna Marin teki vaaleista pääministerivaalin ja keräsi taktiset äänet vasemmistoliiton ja vihreiden liikkuvilta äänestäjiltä. Se jätti pahan maun sekä vihreiden että vasemmistoliiton johdolle.
Raskas tappio pohjoisessa, voitto Helsingissä
Vasemmistoliiton vaalitappio oli suhteellisesti suurin Lapissa, missä ääniosuus putosi vuoden 2019 vaalituloksesta 4,2 prosenttiyksikköä. Oulun vaalipiirissä tappiota tuli 3,6 prosenttiyksikköä. Pohjois-Suomen perinteinen voimapuolue menetti viimeisen paikkansa Lapissa ja yhden paikan myös Oulun vaalipiirissä.
Vasemmistoliiton sisäinen tasapaino pohjoisen ja etelän välillä kallistui etelän hyväksi, kun Helsingin vasemmistoliittolaiset onnistuivat saamaan pienen vaalivoiton.
Helsingissä vasemmistoliiton äänimäärä kasvoi lähes 3 000 äänellä ja vasemmistoliitto ohitti perussuomalaiset pääkaupungin neljänneksi suurimpana puolueena.
Helsingistä valittiin eduskuntaan kolme vasemmistoliiton edustajaa. Uutena kansanedustajana eduskuntaan noussut Minja Koskela keräsi yli 10 000 ääntä, mutta pieni vaalivoitto ei riittänyt lisäpaikkaan.
Vasemmistoliitto kärsi merkittävän tappion myös Uudenmaan vaalipiirissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo onnistui uusimaan kansanedustajan valtakirjansa, mutta toinen paikka suurimmassa vaalipiirissä jäi haaveeksi.
Vasemmistoliitolla on edessä pitkä marssi, kun se yrittää kääntää kannatustaan kestävään nousuun.
Helsingin vasemmistoliiton malli näyttäisi, että poliittista tilaa voisi löytyä radikaalivasemmistosta.
Voit keskustella tästä artikkelista 21.5.2023 kello 23 saakka.