On se aika vuodesta, kun lehmät lentävät – tai ainakin näyttävät yrittävän sitä.
Muuramelaisen Peltolan tilan tanner tömisee, kun hiehot kirmaavat talven jälkeen kesälaitumelle tuoreen rehun maisteluun.
Lehmien laiduntaminen on vähentynyt koko Euroopan laajuisesti viime vuosikymmeninä.
Peltolan tilalla toimitaan toisin: hiehot ja umpilehmät ovat laiduntaneet joka kesä ja ensi syksystä lähtien myös lypsylehmät pääsevät ulos halutessaan.
Tilan isännät Hannu Peltola ja Tuomo Kananen ovat panostaneet tehokkaaseen maidontuotantoon määrätietoisesti jo vuosien ajan.
– Hyvinvoiva, terve lehmä on tärkein maitotuotokseen vaikuttava asia, sanoo Kananen.
Peltolassa kasvaneet lehmät ovat uteliaita ja niin luottavaisia, että jopa vieras pääsee rapsuttelemaan niitä pienen tutustumisen jälkeen.
– Ne ovat ihmisrakkaita, koska niitä on vasikasta asti rapsuteltu ja kesytetty. Vasikasta asti koitetaan tehdä paras mahdollinen lypsylehmä, kertoo Kananen.
Terve lehmä, hyvä maito
Tuotantoeläimen hyvinvointi on yhtä monitahoinen asia kuin ihmisen työhyvinvointi.
Ja aivan niin kuin ihmisenkin, myös lypsylehmän voi tietyssä määrin tehostaa tuottavaksi vaikka se voisi huonosti.
– En missään tapauksessa allekirjoita sitä, että hyvätuottoinen lehmä voi automaattisesti hyvin, sanoo johtava asiantuntija Satu Raussi Eläinten hyvinvointikeskuksesta.
Lypsylehmillä on usein tuotannosta johtuvia rasitussairauksia.
– Utaretulehdukset sekä sorkka- ja jalkaongelmat ovat todella yleisiä lypsylehmillä. Kuitenkin tuotos nousee koko ajan, sanoo Raussi.
Eläimilläkin kaikki vaikuttaa kaikkeen – jos stressaa tai pelottaa, nousevat verenpaine ja tulehdusarvot helposti. Jos lehmä ei voi toteuttaa luonnollista tarvettaan rapsutella ja hoitaa itseään, menee hermot.
Peltolan tilalla eläinlääkäriä tarvitaan vain harvakseltaan. Panostus eläinten terveyteen ja hyvinvointiin näkyy sekä runsaana maitomääränä, että maidon hyvänä laatuna.
Laadukas maito taas vaikuttaa suoraan viljelijän tuloihin, sillä siitä saa paremman hinnan.
– Lisäksi ei ole eläinten hoitokustannuksia. Kun ei ole utaretulehduksia, niin ei ole lääkintäkuluja, kertoo Kananen.
Miten lehmä viritetään huippuunsa?
Peltolan tila on saavuttanut ProAgrian tuotosseurannan kärkisijan kahtena vuonna peräkkäin. Tänä vuonna kymmenes tilan lehmä saavutti ”satatonnarin” tittelin.
Satatonnari on yli 100 000 kiloa maitoa lypsänyt lehmä.
Jotta lehmä pystyy tuottamaan noin viisi säiliöautollista maitoa, täytyy monen asian loksahtaa kohdalleen.
– Laadukkaassa rehussa ei ainakaan säästellä ja sonnivalinnoissa katsotaan parhaat päältä, kertoo Peltola.
Hyvä lypsylehmä saa siis alkunsa tarkoin valituista siittiöistä. Kun lehmät siemennetään tilalla itse, ei keinosiementäjää tarvitse odotella.
Oikea-aikaisella siemennyksellä eläin tulee varmemmin tiineeksi.
Ei tilan koko vaan se, miten homma tehdään
Maitotilojen määrä Suomessa hupenee hurjaa vauhtia ja jäljelle jäävät tilat kasvattavat kokoaan. Vuonna 2021 joka päivä lopetti suomalainen maitotila toimintansa.
Peltola on keskikokoinen maitotila, lypsäviä on noin 50 ja nuorta karjaa 40. Navetassa olisi vielä tilaa lisätä lehmien määrää.
– Karjan kokoa ei ole suunnitelmissa kasvattaa, koska tämän määrän kaksi ihmistä pystyy hyvin hoitamaan, kertoo Peltola.
Eläinten hyvinvointikeskuksen Satu Raussi kertoo, että hoitajan hyvinvoinnilla ja jaksamisella on suuri vaikutus lehmän hyvinvoinnille.
– Kyllähän niitä katastrofeja on tapahtunut eläinten hyvinvoinnissa, kun eläinten omistajan terveys tai hyvinvointi on romahtanut, hän sanoo.
Peltolan isännät huolehtivat omasta jaksamisestaan lomailemalla muutaman kerran vuodessa.
Tilalla on nyt huippukarja, jonka viime vuoden keskituotos oli 14 487 maitokiloa lehmää kohti. Suomalaisten lypsylehmä tuottaa keskimäärin hieman reilu 10 000 maitokiloa.
Peltolassa on tavoitteena päästä 15 000 maitokiloon.
– Siihen tarvitaan hyvää tuuria ja hyvää kesää. Sopivasti lämmintä ja sadetta, että saisi pellolta hyvän rehun, sanoo Peltola.
Voit keskustella aiheesta 26.5. klo 23.00 saakka.