Historia näyttää toistavan itseään Hannukaisen kaivoshankkeessa.
Lupaviranomaisena oleva Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) käsittelee jo toista lupahakemusta hankeyhtiö Hannukainen Miningilta, ja penää jälleen runsaasti korjauksia hakemukseen.
Hankeyhtiön ensimmäisen lupahakemuksen puinti kesti viisi vuotta eikä yhtiö konsultteineen saanut hakemusta viranomaista tyydyttävään kuntoon. Lopulta yhtiö peruutti hakemuksensa loppuvuodesta 2020.
Tapojärvi oy:n omistama Hannukainen Mining jätti joulukuussa 2021 uuden lupahakemuksen, jota käsitellään nyt. Uuden hakemuksen on laatinut konsulttiyhtiö AFRY, johon aiemman lupahakemuksen laatinut Pöyry kuuluu.
Avin täydennyspyynnössä vaaditaan yhtiötä korjaamaan uudesta hakemuksesta puutteita, ristiriitaisuuksia ja virheitä 76-kohtaisella puutelistalla.
Puutteet koskevat ympäristöriskien kannalta olennaisia seikkoja kuten jätevesipäästöjä, kemikaalipäästöjä, jätealtaiden kestävyyttä, pohjavesivaikutuksia ja vaikutuksia esimerkiksi erinomaisessa ekologisessa kunnossa olevaan Äkäsjokeen, joka virtaa ihan kaivoshankkeen kyljessä.
Uusikin lupahakemus on avin mukaan hyvin puutteellinen
Avin mukaan Hannukainen Mining perustaa hakemuksensa oletukseen, että Lapin ely-keskus poistaa hankkeen alueella olevat Kivivuopionvaaran ja Kuervaaran pohjavesialueet luokituksesta. Poisto helpottaisi kaivoshankkeen toteuttamista.
Avi huomautti luokituksen olevan Lapin ely-keskuksessa kesken, eikä hakemusta voi perustella epävarmalla tiedolla.
Avin puutelistalla on myös kummastusta herättäviä huomioita ristiriitaisuuksista. Yksi niistä koskee kaivoksen fosforipäästöjen vaikutuksia Äkäsjokeen.
Avin mukaan yhtiön hakemuksessa katsotaan, että fosforipäästöjen kasvu Äkäsjoessa olisi suhteellisesti arvioituna suuri, mutta vahvistaisi joen tilan luokitusta hyvään. Avi toteaa, että Äkäsjoen ekologinen tila on jo todettu erinomaiseksi ja vaatii hankeyhtiöltä selvitystä miten fosforipitoisuuden kasvu vahvistaisi tilaluokkaa hyvä.
Myös Lapin ely-keskus on lausunnoissaan pitänyt uutta hakemusta puutteellisena.
Avi vaatii yhtiöltä useissa kohdissa myös selkeämpää hakemusta kuten esimerkiksi selkeitä karttoja.
Puutteet on korjattava uhalla, että hakemus jätetään tutkimatta. Viime joulukuussa avi jo väläytti tutkimatta jättämistä, mutta tänä keväänä se antoi yhtiölle lisäaikaa ensi marraskuuhun.
Ympäristöluvan pitkittynyt käsittely merkinnee sitä, että yhtiön tavoite aloittaa kaivoksen rakentaminen ensi vuonna 2024 ja tuotanto vuonna 2026 ei toteudu.
Hankeyhtiö: Kysymys ammattitaidottomuudesta on asiaton
Hankeyhtiön hankejohtaja Jaana Koivumaa kuvasi täydennyspyyntöjä toukokuun alussa julkaistussa haastattelussa yllättäviksi, vaikka sanoi yhtiön havainneen lupakäytäntöjen tiukentuneen viime vuosina.
Tätä juttua varten Koivumaa vastasi vain sähköpostilla kieltäytyen videohaastattelusta.
Koivumaa kiistää että yhtiön ensimmäinen lupahakemus olisi kaatunut siihen, ettei yhtiö kyennyt korjaamaan hakemuksen puutteita.
– Vedimme itse lupahakemuksemme pois, jotta ympäristölupahakemus saataisiin selkeämmäksi kokonaisuudeksi, ja sitä olisi helpompi käsitellä ja ymmärtää.
Koivumaa pitää asenteellisena kysymystä, kertovatko viranomaisen huomaamat runsaat puutteet vanhassa ja uudessa lupahakemuksessa hankeyhtiön ammattitaidottomuudesta.
– Asiaton ja asenteellinen kysymys, johon tiedät jo vastauksen. Tässä ei ole kysymys ammattitaidosta.
Koivumaa vastaa, ettei viranomainen täydennyspyynnöissään katso hakemuksessa olevan virheitä. Koivumaan vastaus ei pidä paikkansa. Avin täydennyspyynnöissä sanotaan hakemuksessa olevan myös virheitä.
Hämmentävimpiin kuuluu hakemuksen toteamus siitä, että kaivoksen fosforipäästöjen nousu Äkäsjoessa vahvistaisin joen ekologista tilaa erinomaisesta hyväksi. Koivumaan vastaus sähköpostihaastattelussa ei selkeytä asiaa.
– Sanamuoto ”vahvistaa” ei tarkoita tässä kohtaa kohentamista, vaan se vahvistaa tiedon, että fosforipitoisuus Äkäsjoessa voisi nousta, mutta joen fysikaalis-kemiallisen tilan luokitus pysyisi edelleen nykyisellä hyvän luokituksen tasolla. Tässä on hyvä huomioida, että mallinnus on tehty konservatiivisella lähestymisellä eli tulokset ovat ”enintään”. Todellisuudessa muutokset ovat todennäköisesti tätä pienempiä, vastaa Koivumaa sähköpostissa.
Lupahakemuksen laatinut konsulttiyhtiö AFRY: Asiakas vastaa hakemuksen tiedoista
Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen laatineen konsulttiyhtiö AFRY:n ympäristöliiketoimintojen päällikön Kaisa Vähäsen mukaan asiakas vastaa lupahakemuksen puutteista.
– Hakemus on laadittu asiakkaan toimittamien lähtötietojen perusteella, joiden riittävyydestä ja kattavuudesta asiakas vastaa.
Vähäsen mukaan myös puutteiden täydentämisestä vastaa asiakas. Hannukaisen kaivoshankkeessa AFRY:n asiakas on Hannukainen Mining.
Vähäsen mukaan viranomaisella ei ole ollut huomauttamista AFRY:n asiantuntemuksesta.
Avi kieltäytyy arvioimasta Hannukaisen lupahakemuksen tasoa
Hannukaisen kaivoshankkeen lupahakemusta käsittelee ensimmäisenä asteena Pohjois-Suomen aluehallintoviraston nelijäseninen kokoonpano.
Lupaviranomaisen esittelijä, ympäristölakimies Laura Lindström vastaa niukkasanaisesti kysymyksiin hankkeen toisenkin lupahakemuksen runsaista puutteista.
– Aluehallintovirasto ei lähde arvioimaan hakijan oikeuskäytännön tuntemusta tai hakemuksen puutteiden vakavuutta. On tavanomaista, että isoissa hakemusasioissa joudutaan pyytämään täydennyksiä ja tarkennuksia useitakin kertoja.
Lindström ei esitä esimerkkiä toisesta kaivoshankkeesta, jonka lupahakemus olisi poikinut yhtä paljon täydennyspyyntöjä puutteiden takia.
– Ei ole olemassa esimerkkiä Hannukaisen hanketta vastaavasta lupahakemuksesta, joka olisi edennyt täysin samalla tavalla.
