Suomessa on vuosittain arviolta noin 20 000 kissaa heitteillä.
Osin siksi maa- ja metsätalousministeriö valmistelee asetusta kissarekisteristä, jonka on määrä tulla käyttöön vuoden 2026 alussa. Rekisterillä pyritään lisäämään arvostusta kissoja kohtaan sekä parantamaan kissojen omistajien jäljitettävyyttä.
Käytännössä kissat täytyy tunnistusmerkitä ja rekisteröidä vuoden 2026 aikana. Rekisteri on vastaavanlainen kuin toukokuussa käyttöön otettu koirarekisteri: kissat tunnistusmerkitään, eli sirutetaan, ja tiedot viedään kissarekisteriin.
Jatkoa koirarekisterille
Suomessa avautui keväällä koirarekisterin ensimmäinen osuus, jossa rekisteriin voivat tehdä ilmoituksia sellaiset omistajat, jotka rekisteröivät koiransa henkilötunnukselle.
Mikrosirutus ja rekisteröinti tulivat pakollisiksi osana maa- ja metsätalousministeriön asetusta.
– Toive koirien rekisteröinnistä oli Marinin hallitusohjelmassa. Kun asetus laitettiin lausuntokierrokselle, saimme runsaasti palautetta siitä, että kissoille tulisi saada oma rekisteri, kertoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Anssi Welling.
Rekisterin taustalla olevassa ajatuksessa pyritään edistämään kissojen vastuullista pitoa, lisäämään arvostusta kissoja kohtaan sekä ehkäisemään puolivillien kissapopulaatioiden syntyä.
Wellingin mukaan kissoja jätetään koiria useammin heitteille. Rekistereillä pyritään myös estämään pentutehtailua ja eläintauteja, kuten rabiesta.
Suomen kissakriisi
SEY Suomen eläinsuojelun arvion mukaan Suomessa on noin 20 000 koditonta kissaa.
– 10 000 päätyy löytötaloihin, ja noin 10 000 elää populaatioissa, jotka syntyvät, kun leikkaamattomat kissat ulkoilevat. Niille ei löydy vastuuhenkilöitä, sanoo SEY:n toiminnanjohtaja Kati White.
Hänen mukaansa kissat on tunnistusmerkittävä ja rekisteröitävä, jotta omistajat ovat jäljitettävissä.
Toinen syy rekisterille on, että kukaan ei tiedä, kuinka monta kissaa Suomessa todella on.
– Virallinen tilasto arvioi, että kissoja olisi vajaa 600 000, mutta esimerkiksi Kissaliitto arvioi määrän huomattavasti suuremmaksi: jopa yli miljoona. Se osaltaan kertoo rekisterin tarpeellisuudesta. Meillä ei ole tarkkaa tietoa kissojen todellisesta määrästä, Welling sanoo.
Ruokavirasto järjestää valvonnan, ja rekisteröimättä jättämisestä voidaan rangaista.
Jos kissaa ei vuoden 2026 lakimuutoksen jälkeen suostu rekisteröimään, omistajalle voidaan määrätä sanktioita. Pakkokeinot ulottuvat viranomaismääräyksestä uhkasakkoihin, seuraamusmaksuihin ja sakkoihin.
Kissarekisteri seuraa eurooppalaista trendiä
Rekisterijärjestelmä kissojen rekisteröintiä varten olisi jo valmiina.
– Omien tietojeni mukaan koirarekisteriin on jätetty sellainen mahdollisuus, että siihen voi myöhemmin lisätä muitakin eläimiä. Eli samaa rekisterikantaa voidaan käyttää, Welling sanoo.
Hänen mukaansa kissarekisteristä on tullut palautetta, niin puolesta kuin vastaan.
– Monet ovat nähneet rekisterin hyvänä asiana. Mutta myös kun viranomainen tekee pakkopäätöksen ja lyö vielä hintalapun päälle, se ei kaikkia miellytä. Ymmärrän sen täysin.
Wellingin mukaan tärkeintä on tietoisuuden lisääminen: ei kannata hankkia lemmikkiä, jonka taustoista ei ole tietoa.
Euroopassa useissa maissa on jo kissarekistereitä käytössä.
– Tämä näyttää olevan trendi. Kaikkien eläinten jäljitettävyyttä halutaan parantaa, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Anssi Welling summaa.
Suomen eläinsuojeluyhdistyksestä kannustetaan rekisteröimään kissat jo nyt.
– Kissa kannattaa siruttaa ja lisätä Kissaliiton rekisteriin. Turvasiru lisää kissan turvallisuutta – ei tarvitse odottaa lain pakkoa, Kati White huomauttaa.
Voit keskustella aiheesta maanantaihin 29. toukokuuta kello 23:een asti.