Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien hyvinvointialueiden rahatilanne näyttää yhä huonolta lisärahoituksesta ja tarkistuseristä huolimatta. Ylen tietojen mukaan hyvinvointialueet ovat tehneet toukokuussa karkean arvion, jonka mukaan niiden yhteenlaskettu alijäämä olisi tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa.
Arvio on samaa suuruusluokkaa kuin viime vuoden lopulla, vaikka se jälkeen hyvinvointialueet ovat saaneet sekä lisärahoitusta tälle vuodelle että kertakorvauksena tarkistuserän aiemmin vastaavia palveluja hoitaneiden kuntien tilinpäätöstietojen perusteella.
Eduskunta myönsi alkuvuodesta uutta rahaa hyvinvointialueille 350 miljoonaa euroa, josta noin 100 miljoonaa oli tarkoitettu tälle vuodelle. Lisäksi 150 miljoonan rahoituserä aikaistettiin ensi vuodesta tälle vuodelle.
Hyvinvointialueet saavat valtiolta myös noin 600 miljoonan euron kertaerän rahoitukseensa tarkistuslaskelmien perusteella.
Näistä uusista rahoista huolimatta alijäämä on siis samaa luokkaa kuin viime vuoden lopun arvioissa. Eli hyvinvointialueiden taloustilanne on yhä heikentynyt.
Vajaan miljardin euron alijäämää ei pidä sekoittaa hallitusneuvotteluissa keskusteluissa olevaan sosiaali- ja terveydenhoitokustannusten kasvun alentamistavoitteeseen. Se on toinen sote-rahoitukseen liittyvä asia.
Syynä ovat palkkojen korotukset, hintojen nousu ja jopa hoitajamitoitus
Hyvinvointialueiden menojen kasvuun ovat vaikuttaneet palkkojen korotukset, inflaatio eli hintojen nousu sekä yksityisiltä yrityksiltä hankittujen ostopalvelujen hinnan nousu.
Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi vanhusten hoitokodit. Niiden kustannuksia on nostanut vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoituksen tiukentaminen huhtikuun alussa.
Taloustilanteen arvio on karkea ja siinä on epävarmuuksia. Kaikki hyvinvointialueet eivät ole välttämättä laskeneet tilannetta samalla tavalla.
Yhden lähteen arvion mukaan taloustilanne kääntyy loppuvuodesta parempaan suuntaan ja hyvinvointialueiden alijäämä pienenisi.
Jos yksittäinen hyvinvointialue tekee alijäämäisen tuloksen eli yhden vuoden rahat eivät riitä sen vuoden kuluihin, alueen tilannetta seurataan tarkemmin seuraavina vuosina.
Jos tilanne jatkuu edelleen huonona, alkaa arviointimenettely. Siinä selvitetään, selviääkö alue tehtävistään ja taloudenpidostaan. Jos arvion tulos näyttää huonolta, mahdollista on esimerkiksi hyvinvointialueen yhdistäminen muihin hyvinvointialueisiin.