Puutiaisia on havaittu aiempaa runsaammin Meri-Lapissa. Lukuisat koiranomistajat Kemin pohjoispuolella ja Kemijokivarressa Keminmaassa ovat löytäneet lemmikeistään puutiaisia selvästi viime vuosia enemmän.
Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen sanoo, että havaintoja selittää taigapunkin runsas lisääntyminen. Hänen mukaansa alkukesästä liikkeellä ovat juuri aikuiset taigapunkit.
– Taigapunkkien invaasio ja lisääntyminen on se tärkein asia, miksi tuntuu, että punkkien määrän kasvu on todella räjähtänyt, Henttonen sanoo.
Henttosen mukaan myös tavallisen puutiaisen määrä on kasvussa, mutta niitä näkyy runsaammin vasta myöhemmin kesällä ja syksyllä.
Taigapunkki voi olla tavallista puutiaista vaarallisempi
Puutiaiset levittävät tarttuvia tauteja. Niistä borrelioosia voi hoitaa antibiooteilla ja puutiaisaivokuumetta vastaan voi rokottautua.
Ihmisen kannalta molemmat lajit ovat ikäviä, koska ne levittävät samoja tauteja. Taigapunkki kuitenkin saattaa olla hieman tavallista puutiaista vaarallisempi.
– Aivokuumevirus on ilmeisesti taigapunkissa selvästi yleisempi kuin tavallisessa puutiaisessa, Henttonen sanoo.
Henttonen kertoo keränneensä muutama vuosi sitten Simosta Perämeren rannalta 500 taigapunkkia, joista 20:sta eli neljästä prosentista löytyi aivokuumevirus.
THL:n mukaan borrelian esiintyvyys puutiaisissa on Suomessa noin 20‒25 prosenttia ja riskialueilla keskimäärin 1–2 prosentti punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusta.
Leviämistä ei voi estää
Taigapunkki on vieraslaji, joka on peräisin Siperiasta.
– Niitä on Eestin itäosissa ja Venäjän puolella Karjalassa. Voi olla, että niitä on tullut lintujen mukana muutamiin paikkoihin. Siinä menee sitten jonkin aikaa, että lisääntyminen lähtee kunnolla käyntiin, Henttonen sanoo.
Henttonen muistelee, että vielä parikymmentä vuotta sitten taigapunkista tehty havainto oli harvinainen.
Puutiaisten leviämistä ei voi estää.
– Ei sille mitään voi. Kun ne tulevat, niin ne tulevat. Se on uusi riesa, Henttonen toteaa.
Punkkeja on myös metsissä
Meri-Lapissa koirista on tänä vuonna löytynyt runsaasti puutiaisia myös metsälenkkien jälkeen. Aiemmin niitä havaittiin lähinnä veden lähellä.
– Puutiaisia on rannikolta muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaalla, Henttonen sanoo.
Henttosen mukaan Lapissa puutiaisten pesäkkeitä löytyy myös Rovaniemeltä ja Tornionjokivarresta.
– Olen löytänyt koirista puutiaisia myös Muoniosta ja Hetasta.
Napapiirin pohjoispuolella puutiaisia vaikuttaa olevan vain asutuskeskuksissa, mikä viittaa siihen, että niitä on todennäköisesti kulkeutunut koirien mukana.
– Napapiiriltä pohjoiseen mentäessä umpimetsässä puutiaisia ei ole juuri lainkaan. Mutta ehkä ne ovat leviämässä, Henttonen arvelee.
Puutiaiset kuuluvat luontoon – mutta syökö niitä kukaan
Puutiaisten osasta ravintoketjussa on vielä paljon tutkittavaa. Luontoon ne kuitenkin kuuluvat.
– Punkit on kymmeniä miljoonia vuosia vanha eläinryhmä. Ne ovat hyvin säilyneet eli ne ovat ilmeisesti myös hyvin menestyksekäs ryhmä, Henttonen sanoo.
Puutiainen voi munia 2 000–3 000 munaa, mutta lopulta hyvin harvasta munasta kehittyy aikuinen yksilö.
– Niistä suurin osa kuitenkin kuolee, kun pienpedot ja hyönteiset syövät ne pois. Ne ovat hyvää ravintoa, sanoo yliopiston lehtori Eero Vesterinen Turun yliopistosta.
Entä aikuiset tai nymfit, syökö niitä kukaan?
– Tätä on jonkin verran tutkittu eikä ole löydetty ainakaan näihin erikoistunutta petoa. Luulisi, että joku niitä syö, koska muuten niitä olisi vielä enemmän. Itsensä paksuksi syöneissä puutiaisissa on hyvät energianlähteet, Vesterinen pohtii.
Vesterinen kertoo, että lintujen ravinnosta on löytynyt yksittäisiä puutiaisia.
– Lisäksi luulisi, että jotkut selkärangattomat, kuten muurahaiset, söisivät niitä. Mutta niidenkään ravinnosta ei ole löydetty hirveästi puutiaisten dna:ta, Vesterinen kertoo.
Puutiaisia nimitetään kansankielessä punkeiksi. Tosiasiassa puutiaiset muodostavat punkkeihin kuuluvan heimon.