Teknologiateollisuus kaipaa kipeästi työntekijöitä.
Tällä hetkellä kova pula on erityisesti ammatillisen puolen hitsaajista ja koneistajista sekä korkeakoulutetuista automaation, robotiikan, tekoälyn ja vetytalouden osaajista.
Viidettä vuottaan LUT-yliopistossa opiskeleva lappeenrantalainen Martin Perälahti tekee parhaillaan diplomityötään ja on valmistumassa konetekniikan diplomi-insinööriksi syksyllä.
Teknologiateollisuudessa hänen kaltaisistaan korkeakouluosaajista on huutava pula. Alaa edustava Teknologiateollisuus arvioi alan tarvitsevan seuraavan kymmenen vuoden aikana 130 000 uutta työntekijää.
Kysyimme opiskelija Martin Perälahdelta, millaisia asioita hän vaatii työnantajilta. Yrityksistä toiveita kommentoivat kaivos- ja teknologiateollisuusyritys Metson henkilöstöjohtaja Mari Räsänen (MR) ja tekoälypohjaisia röntgenlaitteita metsäteollisuuteen kehittävän Finnoksen toimitusjohtaja Jere Heikkinen (JH).
1. Työn on oltava merkityksellistä
”Minulle on tärkeää, että työ on merkityksellistä, eli henkilökohtaisesti kiinnostavaa tai yhteiskunnallisesti tärkeää. Sellaista on esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai ihmisten arkeen vaikuttaminen. Merkityksellisyys tulee myös siitä, että työ on sopivan haastavaa ja siinä on mahdollisuus oppia lisää.”
MR: ”Ensiajatukseni oli huojennus. Näihin vaatimuksiin pystymme vastaamaan. Merkityksellisyys syntyy siitä, kohtaavatko työntekijän ja työnantajan toiveet ja mitkä ovat etenemismahdollisuudet. Varsinkin nuoret työntekijät eivät tyydy, vaan haluavat kehittää itseään.”
JH: ”Finnoksen perimmäinen idea on mahdollistaa se, että metsäteollisuudessa samasta tukkimäärästä saadaan enemmän sahatavaraa. Se on merkityksellistä. Meillä nuoret ja kyvykkäät tekijät saavat vastuullisia työtehtäviä, joka motivoi monia.”
2. Työn on oltava joustavaa
”Työn pitäisi olla joustavaa, eli että olisi mahdollista tehdä etätöitä, liukuvaa työaikaa ja välillä sovittaa töitä vapaa-ajan menojen mukaan. Muutakin elämää on kuin työ. Jos pitäisi valita, työn joustavuus on minulle palkkaakin tärkeämpää. Jos mitään rajoitteita ei olisi, niin työn sijainnin vapaus olisi minulle tärkeää.”
MR: ”Tämä onnistuu. Meillä on käytössä liukuva työaika ja työtä tehdään joustavasti kotoa ja toimistolta. Olemme myös myöntäneet palkatonta vapaata pidemmille poissaoloille. Viime aikoina myös etätyön tekeminen ulkomailta on lisääntynyt. Siitä tehdään aina erillinen sopimus määräajaksi.”
JH: ”Joustavuutta löytyy hybridityön ja liukuvan työajan avulla, mikä luo tiettyä vapautta. Lähtökohtaisesti työtä kuitenkin tehdään silloin, kun muutkin tekevät, jotta työ olisi tehokasta. Työtehtävästä riippuen työskentely ulkomailta käsin voi olla mahdollista.”
3. Työstä pitää saada hyvää palkkaa
”Työstä pitää saada kohtuullinen korvaus. Tällainen olisi esimerkiksi Tekniikan akateemisten alkupalkkasuosituksen mukainen palkka, eli 4 260 euroa kuukaudessa. Mielestäni palkassa pitäisi näkyä koulutuksen arvo. Toivon, että viiden vuoden päästä palkka nousisi esimerkiksi 5 000 euroon, jos kehityn ammatillisesti.”
MR: ”Tyypillisesti konetekniikan diplomi-insinööri sijoittuu meillä esimerkiksi mekaanisen suunnittelun tiimiin. Koulusta tulevalle tekijälle alkupalkka on noin 3 500–4 200 euroa. Palkankorotusautomaattia meillä ei ole. Kilpailutilanne vaikuttaa palkkakehitykseen niin, että joudumme miettimään tarkemmin, kuinka paljon olemme valmiita maksamaan mistäkin osaamisesta. Kategorisesti emme ole nostaneet kaikkia palkkoja, vaan palkankorotus perustuu aina henkilön osaamisen kehittymiseen.”
JH: ”4 200 euron alkupalkka vastavalmistuneelle ei vastaa todellisuutta. Valmistuttuaan yliopistosta työntekijä ei ole vielä valmis työntekijä, vaan hänet pitää kouluttaa tehtävään. Yleensä vastavalmistunut ei kykene tuottamaan yritykselle sellaista lisäarvoa, että tuollainen palkka olisi perusteltavissa. Koulutuksen jälkeen siihen on mahdollisuus tietyissä tehtävissä. Palkka nousee vastuun mukana.”
Juttua varten on haastateltu myös Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Hellettä.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Kommentoi alle.