”Muistan, että emme saaneet puhua saamea norjan kielen tunneilla. -- Me ymmärsimme norjaa, mutta emme osanneet puhua. Jos sanoimme jotain väärin, muut nauroivat”
Nämä muistot ovat Norjan totuus- ja sovintokomission raportista, joka julkaistiin torstaina 1. kesäkuuta. Komissio on selvittänyt saamelaisiin, kveeneihin ja metsäsuomalaisiin kohdistuneita norjalaistamistoimia.
1800-luvun puolivälissä alkaneilla norjalaistamistoimilla vähemmistöjä on yritettiin sulauttaa norjalaisiin. Norjalaistamistoimet jatkuivat yli sadan vuoden ajan.
Esimerkiksi oman kielen käyttöä rajoitettiin. Lapsia vietiin sisäoppilaitoksiin, joissa norjalaistamista oli helpompi toteuttaa.
– Norjalaistaminen on aiheuttanut laajamittaisempia ja haitallisempia vaikutuksia monilla yhteiskunnan osa-alueilla kuin mitä aiemmin on tiedetty, raportissa todetaan.
Monet norjalaistamisen muistoistaan kertoneet henkilöt ovat sanoneet kokevansa yhä syrjintää.
Nyky-Norjassa on tehty päätöksiä vähemmistöjen tukemiseksi, mutta komission mukaan päätösten täytäntöönpano on ollut puutteellista. Esimerkiksi monien lasten kohdalla ei toteudu oikeus opetukseen saamen tai kveenin kielellä.
Monet kunnat myöntävät, että ne eivät pysty täyttämään opetusta koskevia lakisääteisiä vaatimuksia. Kunnat kertovat suurimmaksi haasteeksi sen, että niillä ei ole riittävästi saamen- tai kveenintaitoista henkilökuntaa.
Koko raportti luetaan ääneen teatterissa
Norjan kansallisteatteri lukee koko 658 sivun raportin päänäyttämöllään yhdessä kveenien Kvääniteatterin ja saamelaisten Beaivvásin kanssa. Mukana on vähemmistöjen kertomuksista norjalaistamisesta. Norjan yleisradioyhtiö NRK:n mukaan raportin lukemisessa kuluu noin 30 tuntia. NRK näyttää esityksen suorana.
– Etenkin Pohjois-Norjassa ihmiset voivat kokoontua auditorioihin ja elokuvateattereihin katsomaan tapahtumaa ja keskustelemaan raportista ja tulevasta sovintoprosessista, kertoi komission sihteeristössä tutkijana työskentelevä Anna-Kaisa Räisänen ennen raportin julkistamista.
Suomesta tilaisuutta saapui seuraamaan Hannele Pokka. Hän johtaa Suomessa saamelaisten totuus- ja sovintokomissiota, joka on toiminut noin kahden vuoden ajan. Pokka kertoo oppineensa norjalaisilta, että komission työ vaatii aikaa. Norjan komissio aloitti työnsä vuonna 2018.
– Kärsivällinen ruohonjuuritason työ, jota he ovat tehneet, haastattelijat ovat kulkeneet kylästä kylään, siitä on ollut apua, Pokka sanoo.
Suomensukuisten kveenien kieli uhkaa kadota
Yksi norjalaistamisesta kärsineistä vähemmistöistä on suomensukuiset kveenit. Kveenejä muutti Norjaan erityisesti Tornionjokilaaksosta 1700- ja 1800-luvuilla. Kveenien määrää on vaikea arvioida, sillä Norjan valtio ei ole tehnyt väestölaskentaa vähemmistöistään.
– Kveenien lukumäärä varovaisten arvioiden mukaan on jopa 50 000 henkeä, Kveeni-instituutin tiedotus- ja kulttuurityöntekijä Mervi Haavisto kertoo.
Kveenin kielen puhujia puolestaan on vähemmän. Arvio vaihtelee 2000–8000 välillä määritelmästä riippuen. Kveeni muistuttaa vanhaa suomea, mutta se sai Norjassa vähemmistökielen aseman vuonna 2005.
Kveeniä on käytetty pilkkanimenä
Yksi norjalaistamispolitiikan seurauksista on se, että kveeneistä tiedetään Norjassa vain vähän.
Ruijan kveeniliiton pääsihteeri Vilde Christoffersen Walsø kertoo, että hänelle ei lapsena kerrottu perheen kveenitaustasta. Keski-Norjassa asuva Walsø itse ei osaa kveenin kieltä, mutta toivoo, että hänen lapsensa voivat oppia sitä koulussa.
Kveeni-nimitystä on myös käytetty pilkkanimenä, ja siksi osa suomalaistaustaisista ei halua kutsua itseään kveeneiksi.
Norjassa on myös kveenien jälkeen Norjaan muuttaneita norjansuomalaisia, jotka samaistuvat suomalaisiin toisin kuin kveenit, jotka ovat etääntyneet Suomesta.
Lisäksi raportissa käsitellään myös metsäsuomalaisia, jotka ovat lähtöisin Etelä-Savon alueelta. Kveenit katsovat eriytyneensä peräpohjolaisesta kulttuurista. Metsäsuomalaiset ovat kuitenkin jo menettäneet kielensä. Totuus- ja sovintokomissio toivoo jo itse raportinkin auttavan vähemmistöjä antamalla tietoa vähemmistöistä.
Komissio ehdottaa muun muassa norjalaistamiseen liittyvään tietoon, tutkimukseen, tiedonvälitykseen ja sovintoon keskittyvän keskuksen perustamista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 2.6. klo 23 saakka.