Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinkenin perjantain Helsingin-vierailun suurin mielenkiinto kohdistui hänen pitämäänsä puheeseen.
Puheen odotusarvoa lisäsi Blinkenin päätös jättää väliin lehdistötilaisuus ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa. Blinken ei myöskään antanut kommentteja pääministeri Sanna Marinin (sd.) tapaamisen yhteydessä.
Täten Blinkenin vierailun julkinen anti jäi puheeseen Helsingin kaupungintalolla, jossa hän puhui Yhdysvaltain lipuilla koristellulla lavalla. Lavan näkymä korosti sitä, kuinka ulkoministeri ei saapunut puhumaan Suomen ja Yhdysvaltain yhteistyöstä vaan laajemmin presidentti Joe Bidenin ulkopoliittisesta linjasta.
Hän korosti puheessaan seuraavia asioita:
1. Venäjä on epäonnistunut hyökkäyksessään
Blinken piti odotuksia pidemmän puheen ja puhui lopulta yli puoli tuntia. Tästä ajasta valtaosan hän käytti puhumiseen Venäjästä, josta viesti oli selvä. Blinkenin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on epäonnistunut kaikilla rintamilla.
Blinkenin lista oli pitkä: Ukrainan hallinto on pystyssä, hyökkäys sai Suomen ja Ruotsin hakemaan Nato-jäsenyyttä, Venäjän talous on ongelmissa ja maan armeija on heikossa kunnossa. Lisäksi Blinken muistutti, että Eurooppa on irtautunut Venäjän energiariippuvuudesta, Venäjän ja Kiinan liittolaissuhde on muuttunut epäsuhtaiseksi, Ukrainan kansallinen identiteetti on vahvistunut ja kansainvälinen yhteisö on hitsautunut yhteen tukemaan Ukrainaa.
Blinkenin puhetta leimasi julistus, jonka mukaan Venäjä on menettänyt maailmalla maineensa ja sen asema suurvaltana on haihtumassa. Blinken tosin jätti sanomatta, että suurin osa maailman maista ei ole liittynyt Venäjän-vastaisiin talouspakotteisiin tai tarjonnut Ukrainalle sotilaallista apua.
2. Tuki Ukrainalle jatkuu
Yhdysvallat on ylivoimaisesti tärkein Ukrainan sotilaallinen tukija. Yhdysvalloissa käydään kuitenkin ensi vuonna presidentinvaalit, ja etenkin republikaanisen puolueen äänestäjien keskuudessa Ukrainan vuolaan tukemisen lopettaminen on saanut hiljalleen lisää kannatusta.
Blinken ei maininnut lähestyviä vaaleja, mutta vakuutti, että Ukrainan tukemisella on Washingtonissa yhä molempien valtapuolueiden vahva kannatus, eikä tukemista olla päättämässä. Blinkenin mukaan Putin on pistänyt nyt toivonsa siihen, että länsi kyllästyy sotaan. Blinken vakuutti, että näin ei käy.
Mahdollisesta tulitauosta tai rauhanneuvotteluista Ukrainaan Blinken sanoi, että Yhdysvallat haluaa Ukrainaan rauhan, mutta vain reiluilla ehdoilla. Blinkenin mukaan ainoastaan Ukrainaa sotilaallisesti tukemalla luodaan mahdollisuudet tulevaisuuden diplomatialle. Putinille ei voida antaa heikkouden viestiä, että sotimalla hän pystyy siirtämään valtioiden rajoja, Blinken linjasi.
3. Yhdysvallat ei ole Venäjän kansan vihollinen
Yhdysvaltain ulkoministeri oli vieraillut Suomessa viimeksi vuonna 2019, kun ulkoministeri Mike Pompeo vieraili Rovaniemellä Arktisen neuvoston kokouksessa. Tuolloin paikalla oli myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.
Kauas on tultu neljässä vuodessa, sillä nykytilanteessa Yhdysvaltain ja Venäjän ulkoministerien tapaamista Suomessa on mahdotonta kuvitella. Hyvin lähelle Naton ja Venäjän rajaa saapunut Blinken käytti kuitenkin tilaisuuden hyväkseen ja suuntasi useita osia puheestaan Venäjälle. Yhdessä vaiheessa Blinken korosti ”puhuvansa nyt suoraan venäläisille”.
– Yhdysvallat ei ole teidän vihollisenne, Blinken sanoi ja lisäsi, että Yhdysvallat ei hae uutta kylmää sotaa Venäjän kanssa.
Blinken kuitenkin korosti, että Venäjän kansa ei voi kukoistaa presidentti Vladimir Putinin johdolla, eikä Yhdysvallat liittolaisineen voi sallia Putinin tapaa käydä veristä sotaa rajanaapuriaan vastaan ja polkea samalla oman maansa demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Ulkoministeri jätti sanomatta suoraan, että Bidenin hallinnon tavoite olisi saada aikaan vallanpitäjän vaihto Kremlissä, mutta hän teki selväksi, että Putinin johdolla maiden suhteiden elvyttäminen on lähestulkoon mahdotonta.
Jäivätkö puheet USA:n ja Pohjoismaiden yhteistyöstä Bidenille?
Blinken kävi puheessaan läpi Yhdysvaltain tutut kannat sotilasliitto Naton tulevaisuudesta. Naton avoimien ovien politiikka jatkuu, ja Ruotsin Nato-jäsenyys pitää saada maaliin mahdollisimman pian.
Linjaukset Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain yhteistyön kehityksestä jäivät kuitenkin suurimmaksi osaksi uupumaan.
Suomeen viitattiin Blinkenin puheen edetessä ensisijaisesti Ukrainan kautta: Ukrainan käymässä puolustussodassa ja talvisodassa on paljon yhtäläisyyksiä, ja suomalaiset näkevät ukrainalaisten kamppailussa sisua, Blinken puhui.
Puheiden vähäisyys Suomen ja muiden Pohjoismaiden sekä Yhdysvaltain liittolaisuussuhteen tulevaisuudesta jätti ilmaan ajatuksen, että nämä puheet on varattu Blinkenin esimiehelle.
Yhdysvaltalainen uutiskanava NBC uutisoi jo huhtikuussa, että presidentti Joe Biden harkitsee vierailua Suomeen heinäkuun puolivälissä Vilnassa järjestettävän Naton huippukokouksen tienoilla. NBC:n lähteiden mukaan suunnitelmissa on Helsingissä järjestettävä huippukokous Yhdysvaltain ja Pohjoismaiden välillä.
Blinken ei kommentoinut puheessaan huhua huippukokouksesta, eikä ulkoministeri Haavisto myöskään vahvistanut eikä kiistänyt asiaa Ylelle.
– Presidentti Biden on tulossa Eurooppaan, Vilnan kokoukseen, mutta sen enempää tässä yhteydessä ei ole kerrottavaa, Haavisto sanoi.