Seuranhakuilmoituksen kirjoittaminen nettiin ei ole ihan yksinkertainen tehtävä. Mitä kertoisi itsestään ja miten kuvailisi kumppanitoiveitaan? Itseä kuvaillessa olisi syytä olla rehellinen, mutta samalla pitäisi herättää kiinnostusta sopivissa kumppaniehdokkaissa.
Ihan mitä tahansa ilmoitukseensa ei kannata kirjoittaa. Nettideittailuun liittyy yhteisiä käsityksiä siitä, miten siellä toimitaan ja mitkä asiat ovat hyväksyttyjä ottaa esille. Näitä kirjoittamattomia sääntöjä voi kutsua kulttuuriseksi malliksi.
Digitaalisen kulttuurin tutkija Anne Holappa perehtyi väitöstutkimuksessaan Deitti.net-sivustolla julkaistuihin seuranhakuilmoituksiin. Hän hahmotti aineistosta neljä kulttuurista mallia sille, miten nettideittailu koetaan tai mistä näkökulmasta sitä lähestytään.
– Kulttuurisella mallilla tarkoitetaan hiljaista tietoa siitä, miten jokin asia toimii. Nettideittailukulttuuriin kasvetaan seuraamalla muiden siellä jo toimivien esimerkkiä. Myös populaarikulttuuri ja median antamat vinkit ja mielikuvat antavat käsityksen toivotusta toimintatavasta, Holappa sanoo.
Holappa tutki seuranhakuilmoitusten tekstejä, ei kuvia. Tutkimusmateriaali on noin kymmenen vuoden takaa, mutta tutkimustulokset ovat yhä ajankohtaisia, sillä kulttuuriset mallit muuttuvat hitaasti.
Romanttinen fantasia...
Tutkimukseen on valittu heteroseksuaalinen näkökulma eli tarkasteltu naisia, jotka hakivat mieskumppania ja miehiä, jotka hakivat naiskumppania. Tutkimukseen mukaan otetut tekstit olivat Tositarkoituksella-otsikon alla, eli niissä etsittiin pysyvämpää parisuhdetta kevyemmän seksiseuran sijaan.
Deittisivuston käyttäjien profiilitekstit kuvasivat toivotunlaista parisuhdetta kahdella toistuvalla tavalla.
Romanttisessa mallissa korostui maalaileva, kaunopuheinen kerronta. Ilmoituksissa kuvailtiin suuria tunteita.
– Käytettiin ilmaisuja kuten tositarkoituksella, sielunkumppani, se oikea. Tai toivottiin, että joku vie jalat alta. Tunteiden ilmaisu oli romanttisessa mallissa suurta ja jalat tuntuivat leijuvan maanpinnan yläpuolella, Anne Holappa kuvailee.
Romanttinen malli heijastaa länsimaista romanttisen rakkauden kuvausta muun muassa kirjoissa ja elokuvissa.
...tai arkinen kumppanuusrakkaus
Toinen yleisesti toistunut seuranhakumalli oli tiukemmin jalat maassa oleva ja arkinen. Mallissa korostui tavallisuus ja aitous.
– Profiiliteksteissä kuvailtiin arkisia asioita kuten kotona viihtymistä, työtä tai mökkeilyä. Myös ehdotukset kumppanille olivat arkisia. Ehdotettiin vaikka kahville menoa sen sijaan, että olisi toivottu elämänmittaista purjehdusseuraa maailman ääriin.
Holappa nimesi arkiset ilmoitustekstit realistiseksi malliksi. Niistä kävi selvästi ilmi, että ilmoituksen laatija etsi ihmistä jakamaan arkea pienine iloineen ja suruineen.
Miehet ja naiset käyttivät ilmoituksissaan yhtä usein romanttista tai realistista mallia.
Naiset ja ulkonäkö, miehet ja raha
Anne Holappa tarkasteli myös millä sanoilla naiset ja miehet kuvailivat itseään. Molemmat sukupuolet kertoivat perustiedot kuten iän, asuinpaikkakunnan, ammatin tai opiskelun sekä harrastukset.
Molemmilla sukupuolilla yleisimpien itseä kuvaavien sanojen kärkeen nousi huumorintajuinen. Myös sana mukava toistui usein sukupuolesta riippumatta.
Oman ulkonäön ja -muodon kuvailu oli naisilla yleisempää kuin miehillä. Sanat nätti ja kaunis toistuivat naisten ilmoituksissa useammin kuin sana komea miehillä.
– Moni korosti naisellisuuttaan. Itseä kuvailtiin esimerkiksi muodokkaaksi tai reheväksi. Tai saatettiin kirjoittaa, että käytän mielelläni hameita ja korkokenkiä.
Naiset kuvailivat ulkonäköään huomattavan paljon myös kielteisten ilmaisujen kautta. Profiiliteksteissä mainittiin muun muassa, että ”en kuitenkaan (ole) mikään noita-akka” ja ”en tarkoita, että olisin joku hienohelma”.
– Mielenkiintoista olisi tietää, mikä saa ihmisen puolustuskannalle jo kättelyvaiheessa, ennen kuin on edes tapahtunut mitään, Holappa pohtii.
Jonkin verran miehetkin kuvailivat ulkonäköään. Tällöin korostuivat konkreettiset mitat, kuten pituus ja paino. Miehille yleistä oli kuvailla olevansa tavallinen suomalainen mies.
Miehille tuntui olevan tärkeää kumppanin aitous, jota he toivat monin tavoin esiiin. Miehet ottivat usein kantaa perinteiseen rooliin miehenä perheen elättäjänä.
– Usein miehillä toistuva ilmaisu oli omillaan toimeentuleva. Siten miehet nostivat esiin varakkuuttaan ilman kerskailua. Miehillä oli muutenkin perinteisempi käsitys siitä mitä on hyvä, normaali elämä.
Molemmilla sukupuolilla toistui toive, että mahdollinen kumppani pitää itsestään huolta. Vaatimattoman oloinen ilmaisu sisältää monenlaisia asioita.
– Se tuntui tarkoittavan vähän samaa kuin omillaan toimeentuleva. Termillä haluttiin ilmaista, että kumppaniehdokkaalla on ulkonäkö, terveys ja yleinen elämänhallinta kunnossa.
Nettideittailu kliseiden toistamisena...
Digitaalisen kulttuurin tutkija Anne Holappa hahmotti seuranhakuilmoituksista myös kaksi tapaa suhtautua nettideittailun kirjoittamattomiin sääntöihin.
Yleisempää tapaa hän kutsuu konseptin pakottamaksi malliksi. Ilmoituksen kirjoittaja toisti sanoja ja sisältöjä, joiden kuvitteli kuuluvan nettideitti-ilmoituksiin. Profiiliteksteissä oli kliseisiä ilmaisuja kuten ”se ainoa oikea” sekä listauksia siitä, minkälainen kumppanin pitäisi olla.
Totuttujen tapojen myötäilyssä ei ole mitään väärää, mutta aina ne eivät ole totta.
– Henkilö saattaa olettaa, että jotkin asiat kuuluu nettideitti-ilmoituksessa mainita, koska ne ovat niin vakiintuneita ilmaisuja. Hän kirjoittaa ne profiiliinsa, vaikka ei välttämättä ole samaa mieltä.
...vai totuttuja tapoja radikaalisti haastavana?
Osa nettideitti-ilmoituksen laatijoista toimi tietoisesti vastoin totuttuja tapoja. Nettideittailun konseptia haastavassa mallissa kyseenalaistettiin ehkä koko nettideittailu ilmiönä, kyseinen seuranhakupalvelu tai kaikki ihmiset, jotka siellä olivat.
Profiiliteksteissä mainittiin asioita, joita yleensä ei ole tapana mainita kuten poliittinen näkemys tai suhtautuminen uskontoon. Tällaisia ”antiprofiileja” kirjoittivat lähinnä nuoret miehet.
– Minua yllätti suora oman pahan olon vuodatus. Tulkitsen sen siten, että näillä ihmisillä on nettideittailusta huonoja kokemuksia ja he purkavat pahan olonsa palveluun.
Vastauksia pahaa mieltä uhkuvat tekstit tuskin saavat. Anne Holappa arvioikin, että negatiivisten ilmoitusten kirjoittajat ovat jo ikäänkuin heittäneet pyyhkeen kehään eivätkä enää edes etsi nettideittipalstalta itselleen seuraa.