Nuorten ruudun ääressä viettämä aika kasvaa. Tilastokeskus kertoi maaliskuussa, että vuosina 2020–2021 pisin ruutuaika oli 15–24-vuotiailla, keskimäärin 5 tuntia 46 minuuttia päivässä. Ajankäyttötutkimuksen mukaan ikäryhmän ruutuajan keskiarvo on kasvanut kymmenessä vuodessa lähes 40 minuuttia.
10–14-vuotiailla oli ikäryhmistä lyhin päivittäinen ruutuaika, keskimäärin 3 tuntia 50 minuuttia päivässä.
Hämeenlinnan kaupungilla, lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXissa työskentelevä Viljami Tabell pitää mediakasvatukseen liittyviä luentoja, koulutuksia ja vanhempainiltoja.
Mediapainotteinen taidekasvattaja kohtaa työssään joka vuosi satoja seitsemäsluokkalaisia ja heidän vanhempiaan.
Tabell kertoo, että hänen tapaamiensa seitsemäsluokkalaisten päivittäinen ruutuaika oli juuri päättyneen lukuvuoden aikana keskimäärin 6,5 tuntia.
– Olen tehnyt lähes yhdeksän vuotta mediakasvatustyötä. Alkuun ruutuajat olivat noin 2,5 tuntia, eli se on noussut joka vuosi. Pandemia sysäsi sen hyvään nousuun, mutta se on pandemian jälkeen noussut entisestään, Tabell sanoo.
Kesällä koululaisilla saattaa olla enemmän aikaa olla laitteilla, kuin lukuvuoden ollessa käynnissä. Viljami Tabell antaa kolme vinkkiä, joilla lasten tai nuorten ruutuaikaa voi pyrkiä vähentämään, jos se vaikuttaa häiritsevän normaaliin kehitykseen ja kasvuun liittyvää tekemistä, kuten liikuntaa, sosiaalisia suhteita ja unta.
1. Yhdessä tekeminen
– Todella hyvä idea on, että tehdään jotain yhdessä, ihan perheen kesken.
2. Selvittäkää ruutuaika
– Suosittelen, että kaikki perheenjäsenet katsovat puhelimien ruutuaikalaskurista, mitä ne sanovat. Silloin päästään suoraan kiinni siihen, mitä se on konkreettisesti meidän perheessä eikä vain jonkin esimerkin kautta.
3. Ladatkaa kontrollisovellus
– Ihan hyvin voisi kesäloman ajaksi laittaa maksimissaan kaksi tuntia ruutuaikaa koko päivälle, vaikka tunninkin. Aina keskustellen ja miettien, miksi ei haluta, että ollaan koko ajan naama kiinni laitteessa, ja mihin se vaikuttaa.
Tietoturva ja ostosäännöt selviksi
Vanhempien on hyvä muistaa keskustella lasten ja nuorten kanssa myös tietoturvasta ja ostoista netissä.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut nettisivullaan oppaat, jotka on suunnattu vanhemmille ja lapsille. Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilla on myös muistilista vanhemmille. Keskeistä on, että vanhempi käy lapsen kanssa keskustelun tietoturvasta ja laitteen käytön säännöistä.
Itsekseen kännykällä oleva lapsi saattaa myös tehdä ostoja, jos siihen on jätetty mahdollisuus. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan monesti kyse on pelien sisällä tehtävistä ostoista, joita lapsi saattaa tehdä myös luvatta, jos vanhempi on jättänyt suojaamatta luottokorttitietonsa luvallisia ostoksia tehtäessä.
KKV:n erityisasiantuntija Kati Korppoo kehottaa vanhempia tarkistamaan pelin lataamisen yhteydessä, millaiset sopimusehdot peliyhtiöllä on. Jos ilman vanhemman lupaa käytetyt rahasummat ovat merkittäviä, kannattaa maksajan kääntyä ensin peliyhtiön sekä luottokorttiyhtiön tai puhelinoperaattorin puoleen riippuen siitä, kummalta lasku peliostoksista on tullut luottokorttiyhtiöltä vai puhelinoperaattorilta.
Viime kädessä kuluttajariitalautakunta voi antaa ratkaisuosituksen asiassa. Kuluttajaneuvontaan kannattaa kuitenkin ottaa yhteyttä ennen lautakuntakäsittelyä.