Taksi kaartoi matalien kivitalojen pihaan. Ulos astui itkuinen 23-vuotias nuori nainen.
Naisella ei ollut juuri mitään mukanaan. Lähtö oli ollut sekava. Se oli tapahtunut nopeasti, kun poliisi ja sosiaaliviranomaiset olivat ilmestyneet hänen kotiovelleen.
Nainen oli vastustellut, mutta mikään ei auttanut. Hänen oli lähdettävä viranomaisten mukaan. Lääkkeetkin olivat jääneet.
Nainen vietiin yhteen pieksämäkeläisen Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen monista yksiköistä. Ahdistunut ja pelokas nainen ilmoitti kieltäytyvänsä syömästä ja juomasta.
Hän kertoi hoitajille, että ei tiennyt, miksi hän oli siellä vastoin tahtoaan. Oli maaliskuu 2022.
Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus on kiertoilmaus massiiviselle laitosmaiselle kokonaisuudelle.
Täällä huolehditaan kaikkein vaikeimmin kehitysvammaista ihmisistä. Heitä tuodaan Vaalijalaan ympäri Suomen. Asiakaspaikkoja on 180 kappaletta.
Suuri osa asiakkaista on sellaisia, joista ei osata huolehtia muualla. Huolenpito on kallista, se voi maksaa yli 1 000 euroa päivässä.
Kehitysvamman lisäksi monella on mielenterveyden häiriöitä ja osalla taustallaan vakavia rikoksia.
Vaalijala on yksi niistä paikoista, joissa kehitysvammaisia voidaan pitää vastoin omaa tahtoaan, jos sen katsotaan olevan välttämätöntä.
Nuori nainen – kutsutaan häntä Mariaksi – ei näyttänyt kuuluvan joukkoon. Hänellä oli todettu lievä tai keskivaikea kehitysvamma, mutta hän päätti itse asioistaan.
Hänellä ei ollut taustalla sellaisia käyttäytymisen häiriöitä, jotka normaalitilanteissa mahdollistaisivat Vaalijalaan sulkemisen.
Puolitoista vuotta saapumisensa jälkeen nainen ei edelleenkään tiedä koska pääsee Vaalijalasta pois. Hän ei saa tavata ketä haluaa eikä hän saa liikkua vapaasti.
Hän joutuu maksamaan tahtonsa vastaisesti annettavasta erityishuollosta Vaalijalalle vajaat 700 euroa joka kuukausi.
MOT-toimitus pyysi perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin erikoistunutta dosentti Pauli Rautiaista tutustumaan Marian tapaukseen.
Rautiaisen mukaan kyseessä on vapaudenriisto ja ihmisoikeusloukkaus, jonka kehitysvammaisten erityishuoltojärjestelmämme mahdollistaa.
Syksyllä 2019 parikymppinen Maria tapasi netissä itseään vuotta nuoremman miehen.
Mies piti autojen kanssa puuhastelusta ja haaveili urasta laulajana. Maria harrasti ratsastamista ja kävi työtoiminnassa vanhusten palvelutalossa.
Miehellä on kehitysvamma, kuten Marialla. He ihastuivat toisiinsa.
– Hänellä ei ollut juuri kavereita. Me on koettu aika samanlaisia asioita elämässä, Maria kertoo.
Kaksikon oli vaikea tavata toisiaan.
Miesystävä asui Etelä-Pohjanmaalla. Marian koti oli vanhempien luona Etelä-Savossa ja usean tunnin ajomatkan päässä.
Marian vanhemmat eivät hyväksyneet uutta miesystävää. Kaikki meni pieleen ensitapaamisesta lähtien.
– Siinä oli haulikko eteisessä heti kun sinne mentiin. Patruunat oli hattuhyllyllä. [Isä] on todella painostava henkilö, ahdistavia kysymyksiä koko ajan, miesystävä kertoo.
Vaikka ase ei Marian mukaan ollut tavallisesta poikkeavassa paikassa, miesystävä koki tilanteen uhkaavaksi.
Salatapaamiset johtavat ongelmiin
Marian vanhempien suhtautumisen vuoksi pariskunta tapasi toisiaan salaa.
– Mä kävelin mun lapsuudenkodista tien varteen. Ilmoitin, että lähden lenkille. Iskä sanoi mulle, että kuka tahansa tuleekin, niin kotiin et sitä tuo. Kaverisi ei ole tervetullut, se pysyy kaukana, Maria muistelee erästä tapaamista.
Maria kertoo, että miesystävä oli tuonut mukanaan ruusukimpun. Vanhempien reaktion pelossa hän ei vienyt sitä mukanaan kotiin.
Erään kerran Maria kertoi vanhemmilleen tapaavansa tuttavaansa Jyväskylässä. Tosiasiassa hän matkusti kuitenkin Etelä-Pohjanmaalle miesystävänsä luo. Vanhemmat soittivat poliisit hänen peräänsä, kun saivat tietää asiasta.
Erimielisyydet johtivat syveneviin riitoihin Marian perheen sisällä. Marian mukaan olo lapsuudenkodissa tuntui kuin joku olisi vienyt hapen ilmasta. Hän tunsi itsensä hyvin stressaantuneeksi.
– Jos yritin puhua asiallisesti, he rupesivat huutamaan. En kokenut, että se on tervettä.
Tilannetta ei helpottanut se, että pariskunta päätti kihlautua.
Nuori nainen halusi itsenäistyä ja lähteä kotoa. Miesystävän luona Etelä-Pohjanmaalla olo tuntui kevyemmältä.
Miesystävä asui äitinsä luona, joka voisi auttaa myös Mariaa arjessa.
Vanhempien väite: Mariaa hyväksikäytetään
Helmikuussa 2022 Maria muutti Etelä-Pohjanmaalle. Aluksi suunnitelma oli asua miesystävän luona yhdessä hänen äitinsä ja veljensä kanssa.
Pariskunnan tavoitteena oli hankkia tulevaisuudessa oma koti. Maria aikoi kirjautua kokkikouluun opiskelemaan.
Kaksi päivää muuton jälkeen Marian vanhemmat kirjoittavat kirjeen sosiaaliviranomaisille.
Vanhempien mukaan miesystävän äiti manipuloi Mariaa ja oli alkanut eristää tätä muusta lähipiiristä.
Kirjeessä kerrottiin, kuinka iloinen, sosiaalinen ja säännöllistä elämää elänyt nuori nainen oli muuttunut aggressiiviseksi ja väsyneeksi.
Vanhempien mielestä kyseessä ei ollut normaali seurustelusuhde.
He epäilivät, että miesystävä ja tämän äiti käyttivät Mariaa taloudellisesti hyväksi, koska tämän tililtä oli nostettu rahaa Marian muutettua uudelle paikkakunnalle.
Vanhemmilla oli pääsy Marian tilille, koska hänellä oli vaikeuksia hoitaa raha-asioitaan. Mutta muuten hän oli täysivaltainen ja -ikäinen kansalainen.
Vanhempien mukaan miesystävä ja tämän äiti yrittivät saada Marian lopettamaan epilepsialääkityksensä, jotta tämä voisi tulla raskaaksi.
Marian vanhemmat sanoivat tietävänsä, että myös miesystävän ex-naisystävä olisi aiemmin joutunut eristetyksi ja taloudellisesti hyväksikäytetyksi Etelä-Pohjanmaalla.
Vanhemmat olivat kertoneet viranomaisille, että ex-naisystävän kännykkä olisi otettu pois ja että tämä olisi menettänyt yhteensä 20 000 euroa kahden kuukauden aikana, jotka hän vietti miesystävän ja tämän äidin luona.
Ne oli sanoneet, että mua olis pidetty niinku panttivankina siellä ilman puhelinta kaks kuukautta. Mä olin, et mistä sä edes vedät noita juttuja.
Miesystävän ex-naisystävä
Maria, miesystävä ja tämän äiti kiistivät kaikki vanhempien väitteet, mutta sosiaaliviranomaiset eivät näytä kyseenalaistaneen niitä.
Vaikka nuori nainen kertoi toistuvasti, että häntä ei hyväksikäytetty millään lailla, vanhempien kirje vei Marian lopulta Vaalijalaan.
Ex-naisystävä: Vanhempien puheet pötyä
MOT on selvittänyt vanhempien väitteitä asiakirjalähteistä sekä haastattelemalla kuutta eri henkilöä, jotka tuntevat tapauksen. Osa heistä on itse ollut todistamassa tilanteita, osa seurannut tapahtumia kauempaa.
Tavoitimme miesystävän ex-naisystävän, jonka vanhemmat väittivät joutuneen raskaasti hyväksikäytetyksi.
Ex-naisystävä kertoo, että väitteet eivät pidä paikkaansa. Hän ei tiedä, mistä ne ovat saaneet alkunsa.
Hän kertoo jutelleensa puhelimessa Marian äidin kanssa.
– Ne oli sanoneet, että mua olis pidetty niinku panttivankina siellä ilman puhelinta kaks kuukautta. Mä olin, et mistä sä edes vedät noita juttuja. Olen aina saanut lähteä, kun haluan, ex-naisystävä muistelee puhelua.
Ex-naisystävän mukaan viranomaiset eivät ole olleet häneen yhteydessä varmentaakseen vanhempien väitteitä.
Hän kertoo olevansa edelleen hyvissä väleissä ex-miesystäväänsä ja tämän äitiin.
Äidin tai miesystävän rikosrekisteristä ei myöskään löydy mitään, mikä tukisi väitteitä.
Äidillä on yksi tuomio maksuvälinepetoksesta vuodelta 2015. Tuomio ei liity ex-naisystävään millään tavalla.
Tapauksessa oli kyse siitä, että äiti oli käyttänyt kunnan myöntämiä vammaistaksipalveluita enemmän kuin kunta oli lupa. Äiti on liikuntarajoitteinen.
Miesystävällä ei ole merkintöjä rikosrekisterissä.
Manipulointi- ja eristämisväitteitä vanhemmat perustelivat muun muassa sillä, että Maria oli vaihtanut puhelinnumeronsa, eikä tähän enää saanut yhteyttä kuten ennen.
Miesystävän äiti oli myös ilmoittanut, että Mariaan saisi jatkossa yhteyden tämän kautta.
Maria kertoo tämän johtuvan siitä, että hän ei halunnut jutella vanhempiensa kanssa, joiden yhteydenotot hän koki painostaviksi.
Marian mukaan hän ei missään vaiheessa ole lopettanut lääkitystään. Hän kertoo pohtineensa lääkityksensä tarpeellisuutta, mutta jatkaneensa sen ottamista.
Hän kertoo myös keskustelleensa raskauden mahdollisuudesta miesystävän äidin kanssa. Marian mukaan tämä oli kehottanut puhumaan asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
– Heillä [kehitysvammaisilla] on itselläänkin elämässä ihan riittävästi haasteita. Sen olen sanonut heille, että älkää kiirehtikö, miesystävän äiti kertoo.
Asianajaja: Tavanomaista pankkikortin käyttöä
Taloudellista hyväksikäyttöä Marian vanhemmat perustelivat muun muassa sillä, että Marian tililtä oli käytetty satoja euroja rahaa kultasepänliikkeessä.
Marian mukaan raha käytettiin kihlasormusten ostamiseen, eikä sitä ollut mennyt niin paljon kuin vanhemmat väittävät.
Rahaa oli käytetty pienempi summa myös alkoholin ja polttoaineen ostoon, mikä ei vanhempien mukaan ollut nuorelle naiselle tyypillistä.
Marian mukaan hän oli lainannut pankkikorttiaan miesystävänsä veljelle, joka oli käynyt Alkossa. Hän kertoo myös halunneensa osallistua polttoainekustannuksiin.
Maria ja miesystävän äiti laativat myös valtakirjan, jotta miesystävän äiti voisi auttaa häntä tarvittaessa esimerkiksi lääkkeiden hankinnassa, pankkiasioissa ja sosiaaliviranomaisten kanssa asioinnissa. Maria kertoo, että valtakirja laadittiin hänen aloitteestaan.
– Olen pyytänyt apua. Alussa käytiin hakemassa lääkkeitä, et mä opin sen. Jokainen apteekki on erilainen. Olen tehnyt hänelle valtakirjan, että hän saa maksaa minun laskuja. Hän ei ole mitään sellaista tekemässä, mitä mä en pyydä, Maria sanoo.
Myöhemmin hallinto-oikeuden käsittelyssä taloudellista hyväksikäyttöä todisteltiin Marian yhden kuukauden tiliotteella.
– Siellä oli ihan tavanomaisia nostoja ja pankkikortin käyttöä kaupassa. Ei siitä voinut vetää sellaisia johtopäätöksiä, Marian asianajajana toiminut Terhi Halme kertoo.
MOT ei ole nähnyt tiliotetta.
Kaiken kaikkiaan suuri osa vanhempien väitteistä koskee toimintaa, jollainen yleisesti ottaen on nuorelle aikuiselle tavanomaista.
Tuohan on aivan mielipuolista, kuulostaa ihan elokuvalta.
Marian ja miesystävän arkea seurannut haastateltava
MOT haastatteli myös kahta henkilöä, jotka ovat seuranneet tapausta pitkään lähietäisyydeltä. Molemmat tyrmäävät Marian vanhempien väitteet.
Haastateltavien mukaan Maria on saanut tulla ja mennä miten tahtoo. Kumpikaan ei ole havainnut minkäänlaista hyväksikäyttöä tai ylipäänsä mitään tavallisesta poikkeavaa.
– Tunnen tämän perheen. Ei ikimaailmassa. Tuohan on aivan mielipuolista, kuulostaa ihan elokuvalta, toinen haastateltavista sanoo.
On selvää, että Marian vanhemmat ja miesystävän äiti ovat olleet pitkään pahoissa riidoissa. Osapuolet ovat tehneet toisistaan rikos- ja huoli-ilmoituksia.
Miesystävä kertoo käyneensä puhumassa asiasta psykologin kanssa.
– Mulle on kylällä ruvettu huutelemaan. Niinkin rumasti sanottu, ku ”saatanan hyväksikäyttäjä”. Todella raastavaa ja loukkaavaa.
MOT pyysi Marian vanhemmilta haastattelua kaksi kertaa. Olisimme muun muassa halunneet kysyä, mistä väitteet ovat saaneet alkunsa.
Vanhemmat eivät halunneet kommentoida asiaa lainkaan.
Jo muutamia viikkoja Marian muuton jälkeen sosiaaliviranomaiset olivat vakuuttuneita siitä, että hän oli jatkuvassa vaarassa uudessa kodissaan.
Viranomaiset pelkäsivät tämän joutuvan taloudellisen ja henkisen lähisuhdeväkivallan uhriksi. He ottivat yhteyttä poliisiin, joka kävi asunnossa paikalla.
– Ne kävi siinä kaks-kolme kertaa. Vastasin niille, että kyllä, olen tässä vapaaehtoisesti. Mun on hyvä olla tässä näin, Maria kertoo.
MOT:n näkemien Vaalijalan asiakirjojen mukaan poliisi piti tärkeänä saada Maria pois miesystävän ja tämän äidin luota, mutta tarkemmin asiaa ei avata.
Asianajaja Terhi Halme kertoo, että myöhemmin hallinto-oikeudessakaan ei selvinnyt, mihin poliisin näkemys tarkalleen perustuu.
– Joku on kertonut poliisille, että on hirveä huoli. Jos poliisilla oikeasti olisi ollut huoli, niin poliisi olisi ollut siellä [hallinto-oikeudessa] todistajana kertomassa havainnoista, joita he ovat kotona tehneet, Halme sanoo.
Halme on ylipäänsä sitä mieltä, että vanhempien väitöksiltä puuttuu pohja.
Kun Maria ei halunnut muuttaa pois miesystävänsä luota, vanhemmat pyysivät viranomaisia arvioimaan, voisiko tämän määrätä tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon.
Tahdosta riippumaton erityishuolto on äärimmäinen toimenpide, jonka avulla voidaan rajata ihmisen perusoikeuksia ja vapautta.
Tällaisen ihmisen tapaamisia ja liikkumista voidaan rajoittaa ja häntä voidaan esimerkiksi pakkolääkitä.
Maria pysyy Vaalijalassa, kunnes poliisi on tutkinut
Marian vanhemmat tekivät tapauksesta lopulta rikosilmoituksen.
Maaliskuun 2022 alussa poliisi ja sosiaaliviranomaiset noutivat vastahakoisen nuoren naisen uudesta kodistaan ja laittoivat tämän taksilla Vaalijalaan. Siellä olisi määrä arvioida, täyttyisivätkö tahdosta riippumattoman erityishuollon ehdot.
Pohjanmaan poliisi aloitti tapauksesta esitutkinnan, joka on vielä kesken. Poliisi ei kerro tutkinnan sisällöstä toimittajalle muuta kuin sen, että tutkinta valmistuu aikaisintaan kesän jälkeen.
Vaalijalan asiakirjojen mukaan miesystävää ja tämän äitiä on ainakin jossain vaiheessa tutkintaa epäilty törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, kavalluksesta ja hallinnan loukkauksesta.
MOT:n näkemistä asiakirjoista selviää myös, että Marian tahdosta riippumaton erityishuolto on linkitetty suoraan poliisitutkintaan ja sen kestoon.
Vaalijalan mukaan tahdosta riippumatonta erityishuoltoa on syytä jatkaa ainakin niin kauan, kunnes poliisitutkinta on tehty. Asiakirjojen mukaan rikosilmoitus on tehty helmikuussa, eli tutkinta on kestänyt yli vuoden.
Asiakirjoista saa kuvan, että Maria ei ole pakotettuna Vaalijalassa oman vointinsa vuoksi, vaan siksi, että on päättänyt viettää aikaansa väärien ihmisten seurassa.
Peruste on poikkeuksellinen. Lainsäädäntö lähtee siitä, että kehitysvammaisen itsemääräämisoikeutta tuetaan.
Lisäksi kehitysvammalain mukaan tahdosta riippumaton erityishuolto on purettava heti, kun siihen ei enää ole edellytyksiä. Päätöstekstistä voi päätellä, että muutokset Marian voinnissa tai käytöksessä eivät olisi merkityksellisiä niin kauan kuin poliisitutkinta on käynnissä.
Ihmisoikeusasiantuntija: Peruste kyseenalainen
MOT pyysi dosentti Pauli Rautiaista perehtymään tapauksen yksityiskohtiin. Rautiainen toimii sosiaalioikeuden lehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on erikoistunut perus- ja ihmisoikeuksiin sekä syrjintäkysymyksiin.
Rautaisen on mukaan peruste on laillisuuden kannalta kyseenalainen.
Rautiaisen mukaan vaikuttaa siltä, että Marian tahdosta riippumattomalle erityishuollolle ei enää olisi perusteita, jos poliisitutkinta asiassa valmistuisi.
Rautiaisen mukaan Mariaa on kohdeltu Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti, koska hänelle ei ole ollut mahdollisuutta viedä päätöstä tahdosta riippumattomasta erityishuollosta ulkopuolisen asiantuntijatahon, kuten lääkärin, tarkasteltavaksi.
Rautiainen pitää erittäin todennäköisenä, että Marian tapaus ei ole ainoa laatuaan.
– On vahvoja viitteitä siitä, että tahdonvastaisen erityishuollon oikeussuojamekanismit eivät toimi. Tämä ei ole välttämättä ollenkaan yksittäistapaus, Rautiainen sanoo.
Lain mukaan sosiaaliviranomaisia koskee salassapitovelvollisuus. Tästä syystä Vaalijala ei voi kommentoida yksittäistapauksia.
Vaativien erityispalveluiden palvelujohtaja Maarit Rantakurtakon mukaan Vaalijala toimii lakia noudattaen ja on niin tehnyt tässäkin tapauksessa.
Rantakurtakko muistuttaa, että päätökset tahdosta riippumattomasta erityishuollosta alistetaan hallinto-oikeuksien ratkaistavaksi.
Maria on pyrkinyt purkamaan erityishuoltopäätöksiä hallinto-oikeudessa. Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut.
Hallinto-oikeus ei näytä kyseenalaistaneen sosiaaliviranomaisten ja Vaalijalan kantoja. Marian kertomukselle on annettu huomattavasti pienempi painoarvo.
Asia monimutkaistui entisestään, kun Maria määrättiin yleiseen edunvalvontaan.
Edunvalvojalla on laajat oikeudet päättää Marian asioista. Edunvalvoja muun muassa vaihtoi Marian osoitteen takaisin lapsuudenkotiinsa vastoin Marian tahtoa.
Lisäksi edunvalvoja yritti estää MOT:tä tekemästä tätä juttua.
MOT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan edunvalvojan kielto rajoittaa Marian sananvapautta ja on vähintäänkin ongelmallinen.
Marian edunvalvoja on tätä juttua kirjoittaessa jo ehtinyt vaihtua. Nykyinen edunvalvoja ei halunnut kommentoida asiaa.
Vaalijalan kuntayhtymä puolestaan esti asianajaja Halmeen toimimisen Marian asiamiehenä tai avustajana missään Vaalijalaan liittyvässä asiassa.
Kyseessä on esiintymiskielto-nimellä kulkeva hallinnollinen toimi, ja siitä päätti Vaalijalan silloinen johtava lääkäri huhtikuussa 2022.
Perusteluiden mukaan asianajaja oli kiinteässä yhteistyössä miesystävän äidin kanssa ja vaikutti Mariaan tavalla, joka ei ollut tälle hyväksi.
On epäselvää, mihin Vaalijalan käsitys pohjautuu.
Halme on tapauksesta ymmällään.
– En ole ikinä kuullut, että tällaista olisi tapahtunut. Olen aika pitkään toiminut asianajajana, eikä mua ole koskaan edes uhattu esiintymiskiellolla.
Tämän vuoden helmikuussa Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi asianajaja Halmeen esiintymiskiellon, koska se ei perustunut lakiin.
Maria: ”Mä olen kuulemma itsetuhoinen”
MOT kävi tapaamassa Mariaa kaksi kertaa Vaalijalassa. Ensimmäisellä tapaamisella tammikuussa 2023 vastassa oli jännittynyt nuori nainen.
– Musta tehdään täällä vaikeasti kehitysvammainen, vaikka olen lievästi kehitysvammainen.
Virallisesti Mariaa kuntoutetaan Vaalijalassa, jotta hän oppisi ”välttämättömiä turvataitoja” ja ”oman mielipiteen ilmaisun vahvistamista”. Nuori nainen kertoo itse olevansa tylsistynyt ja pelaavansa paljon pelikonsolilla.
Maria muistaa, mitä hänelle sanottiin pian hänen Vaalijalaan saapumisensa jälkeen.
– Mulle kerrottiin, että mä en pääse pois. Mä olen kuulemma itsetuhoinen, enkä ymmärrä käyttäytymiseni seurauksia. Mä en ole itsetuhoinen.
Vaalijalan arvion mukaan Marian kognitiivinen suorituskyky on alle 8-vuotiaan tasolla. Hänen ymmärryksessään kerrotaan olevan mittavia ongelmia. Sitä ei tapaamisten perusteella uskoisi.
Maria kertoo tapahtumista pääosin johdonmukaisesti ja selkeästi, vaikka välillä hakee oikeita sanoja. Toisaalta Vaalijalan asiantuntijoiden näkemys on, että hän on verbaalisesti lahjakas, mikä voi hämätä.
Maria on valittanut kohtelustaan eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA). EOA ei puuttunut tapaukseen, koska se oli samaan aikaan vireillä myös hallinto-oikeudessa.
Hän on tehnyt rikosilmoituksen vanhemmistaan rikosnimikkeinä muun muassa kunnianloukkaus ja kavallus. Poliisi ei aloittanut esitutkintaa ilmoituksen pohjalta.
Maria kertoo, että Vaalijala on rajoittanut hänen tapaamisoikeuttaan kihlattunsa kanssa voimakkaasti.
– Mä sain vaan sen yhden kerran tavata. Linnassakin ihmiset saavat tavata säännöllisemmin. Ennemmin mä siellä olisin.
Pariskunta on edelleen yhdessä.
Maria on kyllästynyt siihen, että hänen mielipidettään ei kunnioiteta.
– Missä on mun itsemääräämisoikeus? On mullakin oikeus päättää kenen kanssa mä olen.
Tätä juttua kirjoitettaessa ei ole tietoa, koska Maria pääsee pois Vaalijalasta.
Kun niin käy, hän ei aio palata lapsuudenkotiinsa.
– Välit on totaalisesti poikki. Ne [vanhemmat] laittoi mut tänne.
Marian nimi on muutettu, koska hän on erityisen haavoittuvassa asemassa. Samasta syystä jutussa ei kerrota Marian perheeseen tai lähipiiriin kuuluvien nimiä tai tarkkoja asuinpaikkoja.