Syyskuussa 2014 suomalainen liikemies ja konsultti Martti Ahto lähetti sähköpostin venäläissuomalaiselle liikemiehelle Roman Rotenbergille.
Viesti oli otsikoitu kuivasti ”suomalaiset pankit”, mutta itse teksti oli värikästä kieltä.
”Suomessa meillä on tämä paska lainsäädäntö, jonka mukaan yksityishenkilöillä on oikeus pankkitiliin mutta yrityksillä ei. Tämä antaa pankeille kaiken vallan. Ne voivat tehdä ihan mitä haluavat”, Ahto kirjoitti englanniksi.
Rotenbergin oligarkkiperhe oli hälytystilassa.
Se selviää uudesta tietovuodosta, jossa on kymmeniä tuhansia Rotenbergin perheen tai heidän kanssaan työskennelleiden ihmisten sähköposteja ja asiakirjoja. Ne paljastavat myös uutta tietoja perheen salatuista omistuksista eri puolilla Eurooppaa.
Venäjä valloitti keväällä 2014 laittomasti Krimin niemimaan Ukrainassa. Yhdysvallat ja Euroopan unioni vastasivat siihen asettamalla talouspakotteita.
Henkilöpakotteita asetettiin erityisesti Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiirille. Oligarkkiveljekset Boris ja Arkadi Rotenberg joutuivat Yhdysvaltain pakotelistalle jo varhaisessa vaiheessa. Vuotta myöhemmin eli kesällä 2015 sinne lisättiin myös Boriksen poika Roman Rotenberg.
Arkadi Rotenberg joutui myös EU-pakotteiden kohteeksi, toisin kuin Boris ja Roman Rotenberg. Heidät pelasti todennäköisesti Suomen kansalaisuus.
Boris Rotenberg joutui EU:n pakotehaaviin vasta keväällä 2022, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainassa.
Pakotteiden myötä oligarkkiperheen bisnekset Suomessa ja muualla maailmalla vaikeutuivat. Yksi suuri ongelma olivat pankit: ne eivät halunneet olla missään tekemisissä pakotteiden kohteena olevien oligarkkien kanssa.
Vuodetut sähköpostit osoittavat, kuinka Rotenbergien perhe alkoi järjestellä omaisuuttaan väistelläkseen pakotteita.
Tässä jutussa kerromme, miten kolme suomalaista miestä pyrki auttamaan miljardööriperhettä jatkamaan bisneksiään Suomessa tiukentuneista pakotteista huolimatta.
Ylen MOT-toimitus pyysi yhdessä kansainvälisen toimittajajärjestö OCCRP:n kanssa kommentteja Rotenbergin perheeltä, mutta ei saanut mitään vastausta. Kysymykset liittyivät vuodossa esiin nousseisiin uusiin tietoihin.
Martti Ahto, liikemies, Roman Rotenbergin entinen kaveri
Heti keväällä 2014 Pohjoismaiden suurin pankkikonserni Nordea ilmoitti sulkevansa Rotenbergien omistaman kylpylähotelli Långvikin pankkitilit.
Päätös uhkasi lamauttaa perheen liiketoimet Suomessa, ja se käynnisti kulisseissa kovan kuhinan. Rotenbergien tavoitteena oli saada Nordean päätös kumottua.
Vuodettujen sähköpostien perusteella aktiivisin toimija kulisseissa oli konsultti ja liikemies Martti Ahto.
Ahto laati kesälle 2014 päivätyn sisäisen muistion, joka oli otsikoitu ”Långvik Capital” sekä ”tavoite: pakotteista selviäminen”.
Långvik Capital oli Rotenbergien tärkein yhtiö Suomessa. Se omisti suuren kylpyläkeskuksen Kirkkonummella sekä merkittävät osuudet silloisesta Hartwall Areenasta ja jääkiekkojoukkue Jokereista.
Ahto alkoi järjestellä Långvik Capitalin asioita. Hän oli yhtiön hallituksen jäsen. Ahto oli tutustunut Roman Rotenbergiin jo kouluaikoina.
Långvik Capitalin omistivat Romanin isä ja setä, pakotelistatut oligarkit Boris ja Arkadi Rotenberg. Heistä oli tullut satumaisen rikkaita sen jälkeen, kun heidän ystävänsä Putin nousi Venäjän presidentiksi vuonna 2000.
Pakotteiden vuoksi Rotenbergit päättivät ”myydä” Långvik Capitalin.
”Roman hankkii sata prosenttia Långvik Capitalin osakkeista AR:lta [Arkadi Rotenberg] ja BR:ltä [Boris Rotenberg] yhden euron hintaan”, Ahto kirjoitti muistiossaan.
Perhe päätti siis siirtää yhden euron hinnalla Roman Rotenbergille yhtiön, jolla oli kymmenien miljoonien eurojen omaisuus.
Samassa yhteydessä päätettiin pienentää toisen pakotelistatun venäläissuomalaisen oligarkin Gennadi Timtšenkon omistusosuutta Hartwall Areenassa. Tällä menettelyllä Hartwall Areenan toivottiin välttyvän pakotteilta.
Järjestelyä hoitamaan palkattiin arvostettu suomalainen asianajotoimisto Castrén & Snellman. Muistiossa todetaan kuitenkin, että asianajotoimistolle ei kerrota koko totuutta asiassa.
”Meidän ei pidä missään nimessä paljastaa Castrén & Snellmanille, että sopimukset voidaan myöhemmin peruuttaa. [---]Nämä dokumentit pitäisi valmistella perheen sisäisesti ja luotettavan asianajajan avustuksella, eikä kenenkään tulisi tietää näiden dokumenttien olemassaolosta”, muistiossa todetaan.
Rotenbergit siis valmistautuivat tilanteeseen, jossa Långvik Capitalin omistukset siirrettäisiin takaisin Boris ja Arkadi Rotenbergille.
Pankeille perheen sisäinen omistusjärjestely ei riittänyt: ne eivät siltikään halunneet Långvik Capitalia asiakkaakseen.
Kun ongelmat Nordean kanssa eivät ratkenneet, oligarkkiperhe alkoi taivutella suoraan pankkikonsernin johtoa.
Ahdon ehdotuksesta Roman Rotenberg kirjoitti sähköpostin Casper von Koskullille. Suomalainen von Koskull oli tuolloin Nordean varatoimitusjohtaja. Myöhemmin hän nousi Nordean konsernijohtajaksi.
Ahdon mukaan von Koskullilla olisi valtaa avata Rotenbergin pankkitilit. Muut pankit seuraisivat Ahdon arvion mukaan Nordean esimerkkiä.
Viestissä ei sanota, miten Rotenbergin asiakkuuden epääminen olisi voinut vaikeuttaa Nordean toimintaa Venäjällä.
Ahto uskoi joka tapauksessa Nordean saavan negatiivista julkisuutta, jos se lopettaisi asiakkuuden yhtiön kanssa, jonka omistaja ei ollut pakotelistoilla. Långvik Capitalin eurolla ostanut Roman Rotenberg joutui Yhdysvaltain pakotteiden kohteeksi vasta heinäkuussa 2015.
Casper von Koskull vastasi Rotenbergin sähköpostiin ja pahoitteli pakotteiden tuomia ongelmia yhtiölle.
Vaikka Yhdysvaltain pakotteet eivät ole Suomessa juridisesti sitovia, pankit pelkäsivät Yhdysvaltain reaktioita. Pankeille ja niiden asiakkaille on elintärkeää voida tehdä liiketoimiaan myös dollareilla.
Kun Nordean ovi pysyi suljettuna, alkoivat Rotenberg ja hänen avustajansa etsiä uutta pankkia. Sähköpostien mukaan Martti Ahto otti yhteyttä viiteen eri pankkiin. Aktialle hän ei kertonut, että yhtiön edelliset omistajat ovat Yhdysvaltojen pakotelistoilla. Nooa Säästöpankin kanssa ”yritetään samaa taktiikkaa”.
Kun pankit eivät halunneet ottaa Roman Rotenbergia tai tämän yhtiötä asiakkaakseen, Ahto otti yhteyttä ulkoministeriön pakoteasiantuntija Aleksi Pursiaiseen. Nykyisin Pursiaisella on oma konsulttifirma. Hän on myös julkaissut pakotteita käsittelevän tietokirjan.
Ahto kuvaili Roman Rotenbergille lähettämässään sähköpostissa puheluaan ulkoministeriön virkamiehen eli Pursiaisen kanssa.
”Hän kertoi olleensa yllättynyt pankkien asenteesta. Hänen mielestään olemme tehneet kaiken oikein”, kirjoitti Ahto sähköpostissaan.
Ahdon mukaan Pursiainen oli ottanut yhteyttä myös Finanssivalvontaan, jolla ei ”valitettavasti ole toimivaltaa pankkeihin.”
Pursiainen kommentoi yhteydenpitoaan Ahtoon MOT:lle sähköpostitse.
– Toimin vuonna 2014 virkamiehenä ulkoministeriössä, jossa tehtäviini kuului muun muassa vastata yritysten ja yksityishenkilöiden lukuisiin tiedusteluihin pakotteista. Martti Ahto oli muistini mukaan yhteydessä minuun, mutta en valitettavasti muista yhteydenpidon sisältöä, Pursiainen kirjoittaa.
Pankkiongelmien takia Ahto ehdotti, että Roman Rotenberg myisi kylpylätoiminnot Ahdolle itselleen ja Auvo Niinikedolle. Niiniketo on toinen suomalainen liikemies, joka on tehnyt pitkään yhteistyötä Rotenbergien kanssa.
Järjestely olisi ollut Ahdon mukaan väliaikainen.
”...voisimme sen jälkeen myydä bisneksen takaisin Långvik Capitalille kun päästään tästä paskasta”, Ahto kirjoitti.
Roman Rotenberg ei ensin pitänyt ehdotuksesta.
Kun Roman Rotenberg päätyi Yhdysvaltojen pakotelistalle heinäkuussa 2015, hän taipui Ahdon ehdotukselle osittain. Långvikin kylpylän toiminnat myytiin Ryokan Oy:lle, jonka suurimpia omistajia olivat Ahto ja Niiniketo. Myyntihinta oli jälleen yhden euron.
Ahto sanoo MOT:lle, että kun otetaan huomioon yhtiön velat, kauppahinta oli todellisuudessa noin 600 000 euroa. Lisäksi uudet omistajat joutuivat tekemään kallita korjauksia kylpylässä.
Nykyisin Ahto pitää yhteistyötä Rotenbergien kanssa ”melkoisena virheliikkkeenä”.
– Tänään en siihen lähtisi, hän sanoo MOT:n haastattelussa.
Sähköposteissaan käyttämäänsä värikästä kieltä Ahto perustelee sillä, että hänen tarkoituksensa oli pelastaa Långvikin liiketoiminta.
– On varmaan ollut turhautuneisuutta ilmassa silloin. Nykyään tietysti ymmärrän, että pankit voivat valita vapaasti yritysasiakkaansa.
Ahto sanoo katkaisseensa sittemmin kaikki välit Rotenbergin perheeseen, eikä hän halua enää olla liikesuhteessa myöskään muiden venäläisten kanssa.
– En todellakaan ole venäläismielinen, vaan reservin luutnantti. Toivon, että Ukraina voittaa sodan ja hallinto muuttuu Venäjällä.
Ahto omistaa yhä osan Långvikin kylpyläliiketoiminnoista. Verkkosivuillaan kylpylähotelli ilmaisee tukensa Ukrainalle.
Kiinteistö, jossa kylpylä toimii, on edelleen Rotenbergien omistuksessa. Ulosottolaitos on jäädyttänyt omistukset, eli Rotenbergit eivät voi myydä kiinteistöä.
Auvo Niiniketo, voimamies, Boris Rotenbergin ystävä
Auvo Niiniketo, 69, on huomiota herättävä mies. Isokokoinen Niiniketo on kamppailulajien ammattilainen ja turvallisuuskouluttaja, joka on esiintynyt julkisuudessa vuosikymmenten ajan.
Hän kertoo tutustuneensa Boris Rotenbergiin 1980-luvulla Pietarissa eli tuolloisessa Leningradissa judon parissa.
– Boriksella oli inkeriläisiä yhteyksiä, ja hän puhui suomea. Kun Rotenbergit muuttivat 1990-luvulla Suomeen, niin se kaveruus jatkui, Niiniketo kertoo MOT:lle.
Boris Rotenberg asui 1990-luvulla perheineen Helsingissä. Rotenberg elätti itseään tuolloin Niinikedon mukaan esimerkiksi autonkuljettajana. Niinikedolla oli myös yhteinen yritys Boris Rotenbergin kanssa.
– Yhtiö vei Tšekkoslovakiasta [nykyisin Tšekki ja Slovakia] ja Saksasta leluja, sekä sairaanhoito- ja hammaslääkäritarvikkeita Venäjälle. Rotenbergin Venäjän-bisneksissä en ole ollut koskaan mukana.
2000-luvulla Boriksesta ja tämän veljestä Arkadista tuli miljardöörejä. Mietitkö koskaan, mistä veljesten miljardiomaisuus oli peräisin?
– Kyllä minä jossain vaiheessa tajusin sen, että henkilöt jotka ovat Putinia lähellä, menestyvät. Entisissä Itä-Euroopan maissa ei ole mitenkään tavatonta, että jos olet johtoa lähellä, niin pärjäät vähän paremmin, Niiniketo sanoo.
Vuodettujen sähköpostien mukaan Niiniketo pidettiin tietoisina kaikista keskeisistä Rotenbergien liiketoimista Suomessa. Niiniketo hoiti myös perheen asioita, kuten pakotteiden aiheuttamia ongelmia.
”Sain tänään puhelun pankista (Suupohjan Osuuspankki) ja he pyysivät minua käymään maanantaina. Pankin työntekijä ei kertonut mistä on kyse, ainoastaan sen, että johtaja haluaa puhua kanssasi. Tämä voi johtua rahansiirrosta, tai jostain muusta, mutta en usko että asia on millään tavalla positiivinen”, Niiniketo kirjoitti sähköpostissa, jonka hän lähetti Rotenbergien venäläiselle asiainhoitajalle.
Auvo Niiniketo katsoo Boris Rotenbergin olevan edelleen ystävä, vaikka hän ei pidä oligarkkiin tällä hetkellä yhteyttä.
Samassa viestissä Niiniketo kertoi lähettäneensä Boris Rotenbergin omistaman yhtiön tilille venäläiseen pankkiin 50 000 euroa. Sähköposti on laadittu epäselvästi, mutta rahat ovat todennäköisesti peräisin Rotenbergin suomalaisesta yhtiöstä Rinimex Oy:stä. Yhtiön välityksellä Boris Rotenberg omista kiinteistöjä eri puolilla Suomea.
Rotenbergit näyttävät luottaneen Niiniketoon niin paljon, että antoivat tämän hoitaa yhtiöittensä raha-asioita ja pankkitilejä.
– Kyllä se pitää paikkaansa. Maksoin laskuja ja hoidin käytännön asioita, Niiniketo sanoo nyt.
Tietovuodosta löytyy myös muutamia maksuja, jotka liittyvät Niiniketoon itseensä. Rotenbergit maksoivat Niinikedon johtamalle Suomen Samboliitolle 28 000 euroa ja Niinikedon henkilökohtaiselle tilille noin 10 000 euroa. Samboliiton maksun viitteessä kerrottiin, että kyse oli ”kilpailujen avustamisesta”. Sambo on Neuvostoliitossa kehitetty kamppailulaji.
– Silloin oli tulossa sambon arvokisat Suomeen, ja Boris halusi sponsoroida niitä. Muistaakseni hän sponsoroi liittoa kaksi tai kolme kertaa, Niiniketo sanoo.
Niiniketo hoiti myös Rotenbergien kiinteistöihin liittyviä juoksevia asioita ja maksuja Suomessa. Boris Rotenberg omistaa muun muassa ison kesähuvilan Hangossa ja toisen pienemmän Porvoossa.
Niiniketo sanoo, että hänen yhteydenpitonsa Boris Rotenbergiin on loppunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sen jälkeen hän luopui myös omistuksestaan Långvikin kylpylässä.
Ystävyys ei silti ole katkennut.
– Tämä tilanne on nyt tällainen. En usko, että se muuttaa sinänsä meidän ystävyyttä mihinkään. Hän on siellä Venäjällä ja minä täällä Suomessa. Jos me pidetään yhteyttä, niin joku näkee siinä aina jotain negatiivista. Boris sinänsä ei ole Ukrainaan hyökännyt, mutta hän on tätä suurinta syntistä lähellä kuitenkin, Niiniketo sanoo.
Kari Uoti, lakimies, Boris Rotenbergin entinen juristi
Syksyllä 2015 Rotenbergien venäläinen asiainhoitaja otti yhteyttä Kari Uotiin.
Uoti on varsin tunnettu suomalainen juristi, jolla on takana värikäs ura liike-elämässä.
Uoti on kärsinyt vankeusrangaistuksen talousrikoksista. Hänestä tuli lopulta oikeustieteen tohtori. Uoti on edustanut oikeudessa useita korkean profiilin asiakkaita tai julkisuuden henkilöitä, kuten kauneudenhoitoalan yrittäjää Tiina Jylhää ja valelääkäri Esa Laihoa.
Rotenbergin perheen ongelmat pankkien kanssa jatkuivat. Nyt kyseessä oli Boris Rotenbergin yhtiö, joka omisti Hangossa huvilan. Rotenberg palkkasi Kari Uotin setvimään asiaa.
Pankit olivat sulkemassa Boris Rotenbergin yhtiön tilit. Uoti myönsi, ettei hän pysty todennäköisesti estämään sitä.
Uotilla oli kuitenkin varasuunnitelma.
”Jos haluat, että järjestän pankkitilin Latviasta suomalaisia maksuja varten, tarvitsen siitä toimeksiannon pikaisesti. Asioiden järjestämiseen kuluu aikaa”, Uoti kirjoitti sähköpostissaan.
Viestistä ei selviä, mikä latvialainen pankki on kyseessä, eikä Kari Uoti halunnut kommentoida tätä asiaa MOT:lle. Latvialaiset pankit ovat viime vuosina jääneet kiinni venäläisen rahan pesemisestä.
Rotenberg harkitsi pankkien haastamista oikeuteen. Uotin mukaan Rotenbergillä olisi viisasta hankkia oikeutta varten myötämielinen lausunto ”vaikutusvaltaiselta asiantuntijalta”.
”Suosittelen hankkimaan asiantuntijalausunnon suomalaiselta professorilta, joka on erikoistunut teemaan [pakotteet]. Olen tehnyt jo tiedusteluja ja hän on valmis tukemaan meidän näkemyksiä. Tämä on tarpeellista, jotta voimme voittaa tapauksen.”
”Meidän täytyy pyytää lausuntoa NYT ja tarvitsen hyväksynnän tälle. Lausunto maksaa 12 000 euroa”, Uoti kirjoitti Rotenbergin venäläiselle juristille.
Vuodosta selviää, että lausunnon laatija oli silloinen Turun yliopiston professori ja nykyinen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) jäsen Juha Lavapuro.
”Olemme saaneet asiantuntijalausunnon professori Lavapurolta ja se on meidän kannaltamme erinomainen”, Uoti kirjoitti sähköpostissaan.
Juha Lavapuro vahvistaa MOT:lle tehneensä lausunnon ja saaneensa siitä 12 000 euron palkkion. Sen maksoi Uotin yritys. Lavapuro arvioi lausunnossaan pakotteista seurannutta pankkikiistaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kannalta.
– Euroopan unioni ei ollut määrännyt näitä pakotteita vaan Yhdysvallat. Pidin siihen nähden ongelmallisena, että pankkipalveluja ei myönnetty. Asiaan liittyi silloin myös akateemista kiinnostusta siihen, mikä vaikutus [Yhdysvaltojen] pakotteilla on, kun ne eivät ole Suomessa voimassa olevaa oikeutta, Lavapuro sanoo.
Ajatteletko samalla tavalla tänä päivänä?
– En varmaan vastaisi myönteisesti siihen lausuntopyyntöön.
Lavapuron mukaan hän ei ole kirjoittanut yksityisille tahoille lausuntoja sen jälkeen kun hänet valittiin korkeimman hallinto-oikeuden jäseneksi.
Boris Rotenberg jättää laskut maksamatta
Kari Uotin ja Boris Rotenbergin yhteistyö päättyi riitaan puolisen vuotta toimeksiannon alkamisen jälkeen.
Maaliskuussa 2016 Uoti lähetti sähköpostilla tiedon, että hän irtisanoo osapuolten välisen sopimuksen.
Uoti vihjasi myös, että mikäli riitaa käsiteltäisiin oikeudessa, muuttuisi se julkiseksi.
”Suosittelen maksamaan laskut heti, koska jos meidän täytyy viedä asia oikeuteen, muuttuu asia julkiseksi. Media käsittelee aihetta varmasti laajasti, kun tiedetään, kuka asiakas on”, Uoti kirjoitti.
Välirikon taustalla oli ilmeisesti epäilys Uotin pätevyydestä.
Rotenbergin venäläinen juristi oli saanut selville, että Uoti ei ole Suomen Asianajajaliiton jäsen eikä ole virallisesti asianajaja. Uoti lähetti sähköpostissa otteen oikeudenkäyntiavustajaluettelon kohdasta, jossa oli hänen nimensä.
”Joten sinun asiakkaalle [Boris Rotenberg] esittämäsi väite, ettei minulla ole lupaa harjoittaa oikeutta, on valhe”, Uoti kirjoitti venäläisjuristille.
Huhtikuussa 2016 Uoti lähetti valmistelemansa haastehakemuksen Rotenbergin venäläiselle juristille. Siinä hän vaati lähes 40 000 euroa maksamattomia palkkioita.
Uotin mukaan hän irtisanoi toimeksiannon, koska laskuja ei oltu maksettu.
– Haastehakemuksen jättämisen jälkeen maksu tuli, eikä asiaa käsitelty oikeudessa, Uoti sanoo.
Kari Uoti sanoo MOT:lle, ettei hän voi muilta osin kommentoida Rotenbergiin liittyviä asioita asiakastietojen luottamuksellisuuden takia.
Tietovuodosta selviää, että Rotenbergin perhe on jättänyt maksamatta myös muita palkkioita ja maksuja eri maissa. Yksi selitys siihen voivat olla talouspakotteet, joiden vuoksi Rotenbergeillä on ollut vaikeuksia tehdä tilisiirtoja länsimaisissa pankeissa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 21.6.2023 klo 23:een saakka.