Natalia maksaa julkisesta liikenteestä vain muutaman euron kuukaudessa – hän kuuluu pummilla matkustavien salaiseen ryhmään

“Pummiryhmiin” kuuluvat sanovat, että HSL:n hiljattain käyttöönottama lippu-uudistus sai heidät välttelemään matkalippujen ostoa Helsingin seudun paikallisliikenteessä.

Tuntematon henkilö matkustaa raitiovaunulla.
Helsinkiläinen Natalia kuuluu viestiryhmään, jossa liputta matkustavat maksavat sakkonsa yhteisesti. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
  • Jimi Holmberg

Ylen tietojen mukaan pääkaupunkiseudulle on syntynyt kuluvan vuoden aikana lukuisia yksityisiä ryhmiä, joiden tavoitteena on kannustaa matkustamaan HSL:n julkisen liikenteen välineissä pummilla.

Ryhmien toiminta perustuu siihen, että jos joku saa lipuntarkastajalta sakon, se maksetaan yhteisesti.

Ylen tavoittamissa ryhmissä jäseniä on yli 30. Vaikka sakkoja tulee maksettavaksi viikoittain, isossa ryhmässä kukin maksaa sakoista vain muutaman euron kuukaudessa.

Samanlaisesta toiminnasta on raportoitu jo parinkymmenen vuoden ajalta, mutta Telegramin kaltaiset viestisovellukset ovat helpottaneet ryhmien toimintaa. Ryhmien määrä on lisääntynyt sen jälkeen, kun HSL korotti lippujen hintaa vuoden 2023 alussa.

Matkalipun hinta näkyy pienituloisen Natalian arjessa

Helsinkiläinen Natalia liittyi sakkoryhmään viime talvena, kun HSL nosti lippujensa hintoja. Natalia esiintyy jutussa vain etunimellään aiheen arkaluonteisuuden vuoksi.

– Hintojen nosto iski kovaa, sillä olen pienituloinen enkä saa edes opiskelija-alennusta. Ryhmän ansiosta minun ei tarvitse jatkuvasti miettiä, onko minulla varaa liikkumiseen tai onko bussilippu jostain pois.

Natalia ajautui ryhmään huolestuttuaan sekä omasta toimeentulostaan että muiden pienituloisten pärjäämisestä.

– Mietin omaa etuani, mutta halusin auttaa samalla muita. Maksan mielelläni silloin tällöin muutaman euron, jos se helpottaa muiden vähätuloisten arkea.

Tuntematon henkilö odottaa pysäkillä raitiovaunua.
Vaikka Natalia käyttää julkista liikennettä jatkuvasti, hän ei ole saanut tarkastusmaksuja puoleen vuoteen. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Natalia ymmärtää HSL:n olevan taloudellisissa vaikeuksissa koronan jäljiltä, kun etätyö on lisääntynyt ja matkustaminen vähentynyt, mutta ei usko hintauudistuksen auttavan asiaa.

– Hintojen korottaminen on lyhytnäköinen ratkaisu. Se satuttaa pienituloisia ja kostautuu itse yhtiölle, kun asiakkaat äänestävät jaloillaan.

Osa kulkee pummilla protestoidakseen HSL:n toimintaa vastaan, mutta Natalialle kyse on ennen kaikkea selviytymisestä.

– En elättele toiveita siitä, että ryhmämme toiminta saisi päättäjät heräämään. Se olisi kiva yllätys, mutta eiköhän tämä vaadi laajempaa mobilisaatiota ja julkista keskustelua.

Voit katsoa jutun pääasiat myös videolta. Antti Kurra kertoo, miten lipuntarkastajien langettamien maksujen jakamiseen erikoistuneet ryhmät toimivat.

”Kalliit liput pakottavat ihmiset neljän seinän sisälle”

Tamperelainen opiskelija Emelian kuuluu lähes viidenkymmenen hengen ryhmään. Emelianin nimi on muutettu.

– Kyllähän tässä rahaa säästyy, mutta ei minun talouteni noihin lippuhintoihin kaatuisi. Tämä on ideologinen asia: menen pummilla, koska en hyväksy HSL:n hinnankorotuksia. Isommalla porukalla voimme tukea toisiamme selviämään niistä.

Emelianin mukaan hinnat ovat kohtuuttomat, koska julkinen liikenne on pääkaupunkiseudulla peruspalvelu.

– Kaupungissa asuvien nuorten on pakko kulkea julkisilla, jos he haluavat ylläpitää minkäänlaista sosiaalista elämää. Jos liput ovat liian kalliita, pienituloiset ihmiset jäävät kotiin eivätkä tapaa ketään. Korona-ajan luulisi opettaneen, että se ei ole hyvä juttu.

Emelian toivoo, että julkinen liikenne muutettaisiin maksuttomaksi. Sitä ennen sakkoryhmien kaltainen järjestäytyminen on hänen mielestään hyvä keino osoittaa mieltään päättäjille.

Liputtomatta kulkeminen aiheuttaa HSL:lle arviolta 15-25 miljoonan euron tappiot vuodessa. Tarkastajia keskitetään alueille, joissa liputtomuutta on tilastojen mukaan eniten. Video: Terhi Liimu / Yle

”Tarkastajat ottavat herkemmin kiinni pienituloisen näköisiä ihmisiä”

Lippujen hintojen noston yhteydessä HSL:n kulkuvälineissä käynnistyi Liputtomasti selityksiä -kampanja. Kampanjan tarkoitus oli muistuttaa asiakkaita maksamaan lipuistaan kuuliaisesti, jotta hintoja ei tarvitse korottaa.

Kovapalkkaista asiantuntijatyötä tekevällä Tarulla olisi varaa maksaa matkansa. HSL:n kampanja ajoi hänet kuitenkin kulkemaan pummilla. Taru ei esiinny jutussa omalla nimellään.

– Se kampanja oli viimeinen niitti. Totesin että fuck it, minä en teille rahojani enää anna.

Taru ei sulata HSL:n väitettä siitä, että pummilla matkustaminen nostaisi lippujen hintoja.

– On uskomatonta, että HSL voi niin röyhkeästi syyllistää tavallisia kuluttajia virkamiestason virheistä. Hintojen nousu ei liity millään tavalla pummilla matkustajiin, mutta heistä on tehty syntipukkeja.

Puolen vuoden pummilla kulkeminen ei ole tuonut Tarulle vielä yksiäkään sakkoja. Taru uskoo, että HSL ei ole edes kiinnostunut puuttumaan kaikkien pummilla matkustavien toimintaan.

– Tarkastajia eivät kiinnosta kaltaiseni siististi puetut valkoiset cis-naiset. He iskevät kiinni niihin, jotka näyttävät heidän mielestään epäilyttäviltä – eli pienituloisilta.

HSL: Pummilla matkustaminen on vähentynyt tänä vuonna

Hintojen nousu ei toistaiseksi näytä lisänneen liputta matkustamista, kertoo HSL:n tarkastuspäällikkö Sanna Hirvi. Liputtomien määrä nousi korona-aikana vajaasta kolmesta prosentista 4,23 prosenttiin ja laskenut tasaisesti vuoden 2023 aikana 3,72 prosenttiin.

Hirven mukaan HSL ei keskitä tarkastajia alueille, joissa asuu paljon pienituloisia.

– Liputta matkustavat niin pienituloiset kuin varakkaat, eivätkä kaikki tee sitä tahallaan. Emme halua HSL:llä puhua pummilla matkustajista tai pummeista, koska koemme sen loukkaavaksi.

Tarkastajia sijoitetaan koko HSL-alueelle Helsingistä Sipooseen. Tehotarkastuksia kohdennetaan alueille, joissa esiintyy tilastotietojen mukaan eniten liputtomuutta.

– Esimerkiksi Helsingin keskustassa ihmiset tekevät paljon lyhyitä matkoja ja vaihtoja ilman lippua. Tällaisille alueille pistämme tietysti eniten resursseja.

Hirven mukaan HSL:n tarkastajien päätehtävä on ehkäistä liputta matkustamista.

– Tarkastusmaksujen antaminen on lakisääteinen velvoite, ei HSL:n keino kerätä rahaa. Rahaa saamme parhaiten sitä mukaa, mitä useampi ostaa lipun. Siksi tarkastajat ovat ennen kaikkea asiakaspalvelijoita, jotka valistavat matkustajia ostamaan oikeanlaiset liput.

Voit keskustella aiheesta 16.6. klo 23 asti.