Maanteiden siltaremontit ovat parhaillaan täydessä vauhdissa joka puolella Suomea. Työn alla on noin sata siltaa.
Kesäautoilijalle se merkitsee vihreän valon odottelua remonttisillan pielessä, nopeusrajoituksia ja jopa kiertoteitä.
Reaaliaikaisen korjaustilanteen voi käydä tarkistamassa netistä osoitteesta liikennetilanne.fi.
– Karttapohjalta voi katsoa oman reitin ja mitkä silta- tai päällystystyömaat vaikuttavat oman reitin tekoon, opastaa Väyläviraston toimialajohtaja Virpi Anttila.
15 000 maantiesiltaa
Maantiesiltoja on maassa noin 15 000 ja valtaosa niistä on rakennettu aikana, jolloin Suomi kunnostautui myös ulkopoliittisena sillanrakentajana eli 1960-1970-luvuilla, osin 1980-luvulla.
– Käytännössä se tarkoittaa, että meillä on iso määrä siltoja tulossa peruskorjausikään juuri nyt ja pitäisi päästä tekemään. Silloin se olisi omaisuuden hallinnan näkökulmasta tehokasta ja korjauskustannukset olisivat vielä kohtuulliset, Anttila tähdentää.
Hyväkuntoisen määrä laskee
Siltaremontteja onkin tehty, mutta liian vähän jo pitkään. Hyväkuntoisten määrä on laskenut vuosia, samalla tyydyttäväkuntoisten määrä on noussut. Huonojakin on joukossa.
– Olemme pystyneet pitämään tienkäyttäjälle näkyvät painorajoitukset ja huonokuntoisten siltojen määrän tasaisena, mutta tyydyttäväkuntoisten siltojen kunnostuksia on jouduttu lykkäämään.
– Tienkäyttäjälle haitta on vielä pieni, mutta siellä muhii kyllä korjausvelka. Pitäisi päästä korjaamaan.
Tyypillinen peruskorjaus on vedeneristys, joka pitää huolen siitä, että vesi ei pääse sillan rakenteisiin. Se on yleensä edessä jossain vaiheessa sillan elinkaarta.
Lykkäykset ovat osuneet lähinnä vähäliikenteisten teiden silloille. Sen seurauksena niiden kunto on heikentynyt normaalia nopeammin. Vilkasliikenteiset sillat ja raskaalle liikenteelle tärkeät sillat on saatu pidettyä kunnossa.
Anttilan mukaan tällä hetkellä päästään korjaamaan noin 100 siltaa vuosittain, kun tavoite on 130-140 siltaa vuodessa.
– Silloin korjausvelka ei pääsisi kasvamaan, vaan pystyttäisiin kääntämään se hieman laskuun, Anttila kuvaa.
Orpon hallitusohjelma lupaa yleisesti korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa, mutta kohteita ei ole vielä yksilöity mitenkään.
Antilan mukaan maantiesiltojen remontteihin käytetään rahaa 70–80 miljoonaa euroa vuosittain.
– 130 miljonaa euroa tarvittaisiin, jotta korjaustoiminta olisi riittävällä tasolla.
Se edellyttäisi määrärahoihin noin 50 miljoonan euron vuosittaista tasokorotusta nykyisestä.
